Elisan teettämästä tutkimuksesta selviää, että erityisesti alle 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä työskentelevät ovat valmiita maksamaan muita enemmän ylimääräistä etätyöskentelyyn tarvittavasta nettiyhteydestä, jos työnantaja ei tarjoa yhteyttä kotiin. Jos yhteys on alle 100-megainen, se koetaan heikommaksi kuin toimistolla.
Tutkimuksen toteutti Elisan toimeksiannosta Prior Konsultointi Oy elokuussa 2020. Kyselytutkimukseen vastasi 1042 etätyötä tekevää suomalaista. Vain kymmenesosalla kyselyyn vastanneista on työnantajan maksama mobiili- tai laajakaistaliittymä kotona työskentelyyn.
Kotona käytettävä nettiyhteys on nopeudeltaan useimmiten 50 megaa sekunnissa tai sitä nopeampi. Monilla niistä etätyöntekijöistä, joilla on kodissaan alle 100 megan nettiyhteys, yhteys toimii heikommin kuin toimistolla.
- Nopea nettiyhteys on yksi tekijä, joka tekee myös etänä työskentelystä ja videoneuvotteluista sujuvaa ja tehokasta. On turhauttavaa odottaa esimerkiksi tiedostojen hidasta latautumista koneelle, kun tietää että esimerkiksi toimistolla sama tapahtuisi monta kertaa nopeammin. 5G on laajenemassa hyvää vauhtia varteenotettavaksi vaihtoehdoksi myös yritysten keskuudessa, koska se on nopeudeltaan samaa tasoa kuin kuituyhteys, kehuu Elisan johtaja Anna-Mari Ylihurula.
Johtavassa asemassa olevat olisivat muita useammin valmiita maksamaan ylimääräistä paremmasta nettiyhteydestä ja puhelimesta. Mitä pienemmässä yrityksessä työskennellään, sitä enemmän ollaan valmiita maksamaan itse paremmista työvälineistä, jos työnantaja ei niitä tarjoa.
Etätöissä yksi haaste on it-tuen saaminen tarvittaessa. Puhelimitse etäyhteyden kera tapahtuva opastus on yleisintä it-ongelmien ratkaisussa. Täysin automatisoituja avustajia, kuten chatboteja, on IT-tuessa tarjolla toistaiseksi erittäin vähän (6 prosenttia haastatelluista).
Heikoimmassa asemassa ovat pienten yritysten etätyöntekijät, sillä joka viides 10-49 hengen yritys ei tarjoa it-tukea työntekijöilleen lainkaan.
Yritysten tietoturvaohjeissa ja -käytännöissä on tutkimustulosten perusteella melkoisia aukkoja. - Tutkimuksestamme käy ilmi, että vain kolmannes (38 %) yrityksistä, joita kyselyyn vastanneet edustavat, on kouluttanut ja ohjeistanut henkilöstöään viime aikoina tietoturvalliseen etätyöhön. Yli viidesosa (21 %) etätyöntekijöistä ei esimerkiksi tiedä, onko heidän yhteytensä pilvipalveluun tai datakeskukseen suojattu. Tulokset ovat yllättäviä, sillä erilaiset kalastelu- ja muut tietoturvauhat ovat vain yleistyneet pandemian aikana, Anna-Mari Ylihurula kertoo.
Kuva: Unsplash
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
