Kun puhelin on jo pidempään vilkuttanut olevansa jatkuvasti 5G-verkossa, tuli mieleen päivittää toimiston nettiyhteys. Ei sitä kuitenkaan testaamatta halua tehdä. Joko 5G tuo mitä lupaa ja mitä se oikeastaan tuo?
Vanha reititin oli Huawein B715-sarjaa. Se on palvellut hyvin, mutta maksiminopeus mobiiliverkosta on rajoitettu 450 megabittiin sekunnissa. Liittymä on ollut rajattu 300 megabittiin ja käytännössä nopeus on ollut 200-250 megabitin luokkaa. Tätä voidaan pitää hyvänä lukemana ja riittävänä nopeutena.
Operaattorit kuitenkin tarjoavat suurempaakin nopeutta. Huawei tarjosi lainaan uutta Huawei 5G CPE pro 2 -reititintä, jonka teoreettinen datanopeus yltää 3,6 gigabittiin sekunnissa. Laite vastaa siis vielä pitkään kaikkiin mahdollisiin suomalaisliittymien tarpeisiin. Tällä hetkellä reititintä myydään hieman alle 400 eurolla.
Elisa avasi liittymänsä gigabitin nopeuteen väliaikaisesti, jotta nopeampaa reititintä päästiin testaamaan. Toimiston alueelle Elisa on kuitenkin merkinnyt 5G-liittymänsä vain yhdellä tähdellä.
Tämä näkyi myös mittauksissa. Gigabitin liittymällä uudella reitittimellä päästiin noin 300 megabitin sekuntinopeuteen. Reitittimen liikuttelulla kerrosten ja eri sijaintien välillä ei ollut merkitystä. Tämä oli toki pienoinen pettymys, sillä operaattorin verkosta tulevan signaalin vahvuus ei riitä 300 megabittiä parempaan. Tulos ei parantunut reitittimen asetuksia muuttamalla.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että tukiasemasta tulevan 5G-signaalin vahvuus ei riitä kuin jo käytössä olevaan liittymään. RSRP-teholukema eli vastaanotetun referenssisignaalin vahvuus oli luokkaa -83…-84 dBm.
Reitittimen päivityksellä ei näin päästäisi tällä hetkellä nopeampaan laajakaistaan. Sen sijaan reitittimien wifin kuuluvuudessa on iso ero. Vanhempi B715s tukee 802.11-standardeja a/b/g/n/ac (2,4 ja 5 GHz taajuuksilla). Käytännössä tämä on tarkoittanut, että toisessa kerroksessa signaalia on jatkettu vahvistavalla toistimella.
Huawein uusi 5G-reititin tukee sen sijaan ax-määritysten mukaisia yhteyksiä 2x2 kanavalla, molemmilla taajuusalueilla tottakai. Tällä on merkitystä. Ilman toistinta 5G-reititin työntää signaalia toiseen kerrokseen jopa 5-6-kertaisella teholla. Käytännössä vanhan reitittimen tarjoama alle 10 megabitin yhteys vahvistuu jopa 50-60 megabittiin sekunnissa. Tämä siis poistaa toistimen tarpeen.
Kun etsii reitittimeen nähden rakennuksen huonoimman vastaanottokohdan, vanhan reitittimen kautta tulee enää dataa muutaman megabitin verran. Uusi 5G-reititin tarjoaa samaan paikkaa yli 10 megabitin yhteyden.
Lopputulos? Nykyinen reititin riittää vielä mainiosta. Se tukee niitä nopeuksia, mitä verkosta ylipäätään on saatavissa. Sen sijaan wifi-kuuluvuus paranee 5G-reitittimen myötä merkittävästi. Eri asia sitten on, onko se useamman satasen investoinnin arvoinen parannus.
Sen jälkeen, kun operaattorin verkosta tulee vahvempi signaali perille asti, reitittimen päivitys tulee ajankohtaiseksi. Tärkeää on muistaa, että operaattori kyllä mielellään myy uusia gigabittiliittymiäkin, mutta sen toteutuminen käytännössä vaatii optimaalisia olosuhteita. Ja toki uusia laitteitakin.
Uusi 5G-reititin jakaa wifi-signaalia selvästi aiempia laitteita nopeammin. Tässä auttaa esimerkiksi MIMO-tuki useammalle käyttäjälle.
Piilaaksolainen Omnivision on julkistanut uuden kuva-anturin, joka tuo ennennäkemättömän laajan dynaamisen alueen ja elokuvatason videokuvauksen älypuhelimiin. OV50X-uutuusanturi on suunnattu huippuluokan puhelimiin, jotka tavoittelevat parasta mahdollista kuvanlaatua kaikissa valaistusolosuhteissa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on antanut uuden presidentin asetuksen, jolla perustetaan United States Investment Accelerator -niminen virasto vauhdittamaan miljardiluokan investointeja maahan. Tavoitteena on houkutella sekä kotimaisia että ulkomaisia yrityksiä sijoittamaan erityisesti strategisesti tärkeisiin aloihin, kuten puolijohdeteollisuuteen.
Teollisuus- ja ajoneuvosovelluksissa siirtyminen kohti kestävämpiä energiaratkaisuja ja tehokkaampia moottoreita tuo mukanaan uudenlaisia vaatimuksia elektroniikkasuunnittelulle. Järjestelmät yhdistävät yhä useammin laajan kaistaeron komponentteihin perustuvat suurjännitealijärjestelmät ja herkät pienjännitepiirit, kuten mikro-ohjaimet. Näiden yhdistäminen samassa kokonaisuudessa lisää sekä suorituskykyä että riskejä – galvaaninen erotus ja häiriösuojaus ovatkin nyt tärkeämpiä kuin koskaan, sanoo Toshiba Electronics Europe.
