Kun puhelin on jo pidempään vilkuttanut olevansa jatkuvasti 5G-verkossa, tuli mieleen päivittää toimiston nettiyhteys. Ei sitä kuitenkaan testaamatta halua tehdä. Joko 5G tuo mitä lupaa ja mitä se oikeastaan tuo?
Vanha reititin oli Huawein B715-sarjaa. Se on palvellut hyvin, mutta maksiminopeus mobiiliverkosta on rajoitettu 450 megabittiin sekunnissa. Liittymä on ollut rajattu 300 megabittiin ja käytännössä nopeus on ollut 200-250 megabitin luokkaa. Tätä voidaan pitää hyvänä lukemana ja riittävänä nopeutena.
Operaattorit kuitenkin tarjoavat suurempaakin nopeutta. Huawei tarjosi lainaan uutta Huawei 5G CPE pro 2 -reititintä, jonka teoreettinen datanopeus yltää 3,6 gigabittiin sekunnissa. Laite vastaa siis vielä pitkään kaikkiin mahdollisiin suomalaisliittymien tarpeisiin. Tällä hetkellä reititintä myydään hieman alle 400 eurolla.
Elisa avasi liittymänsä gigabitin nopeuteen väliaikaisesti, jotta nopeampaa reititintä päästiin testaamaan. Toimiston alueelle Elisa on kuitenkin merkinnyt 5G-liittymänsä vain yhdellä tähdellä.
Tämä näkyi myös mittauksissa. Gigabitin liittymällä uudella reitittimellä päästiin noin 300 megabitin sekuntinopeuteen. Reitittimen liikuttelulla kerrosten ja eri sijaintien välillä ei ollut merkitystä. Tämä oli toki pienoinen pettymys, sillä operaattorin verkosta tulevan signaalin vahvuus ei riitä 300 megabittiä parempaan. Tulos ei parantunut reitittimen asetuksia muuttamalla.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että tukiasemasta tulevan 5G-signaalin vahvuus ei riitä kuin jo käytössä olevaan liittymään. RSRP-teholukema eli vastaanotetun referenssisignaalin vahvuus oli luokkaa -83…-84 dBm.
Reitittimen päivityksellä ei näin päästäisi tällä hetkellä nopeampaan laajakaistaan. Sen sijaan reitittimien wifin kuuluvuudessa on iso ero. Vanhempi B715s tukee 802.11-standardeja a/b/g/n/ac (2,4 ja 5 GHz taajuuksilla). Käytännössä tämä on tarkoittanut, että toisessa kerroksessa signaalia on jatkettu vahvistavalla toistimella.
Huawein uusi 5G-reititin tukee sen sijaan ax-määritysten mukaisia yhteyksiä 2x2 kanavalla, molemmilla taajuusalueilla tottakai. Tällä on merkitystä. Ilman toistinta 5G-reititin työntää signaalia toiseen kerrokseen jopa 5-6-kertaisella teholla. Käytännössä vanhan reitittimen tarjoama alle 10 megabitin yhteys vahvistuu jopa 50-60 megabittiin sekunnissa. Tämä siis poistaa toistimen tarpeen.
Kun etsii reitittimeen nähden rakennuksen huonoimman vastaanottokohdan, vanhan reitittimen kautta tulee enää dataa muutaman megabitin verran. Uusi 5G-reititin tarjoaa samaan paikkaa yli 10 megabitin yhteyden.
Lopputulos? Nykyinen reititin riittää vielä mainiosta. Se tukee niitä nopeuksia, mitä verkosta ylipäätään on saatavissa. Sen sijaan wifi-kuuluvuus paranee 5G-reitittimen myötä merkittävästi. Eri asia sitten on, onko se useamman satasen investoinnin arvoinen parannus.
Sen jälkeen, kun operaattorin verkosta tulee vahvempi signaali perille asti, reitittimen päivitys tulee ajankohtaiseksi. Tärkeää on muistaa, että operaattori kyllä mielellään myy uusia gigabittiliittymiäkin, mutta sen toteutuminen käytännössä vaatii optimaalisia olosuhteita. Ja toki uusia laitteitakin.
Uusi 5G-reititin jakaa wifi-signaalia selvästi aiempia laitteita nopeammin. Tässä auttaa esimerkiksi MIMO-tuki useammalle käyttäjälle.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
