Ruotsalainen Epishine on saanut valmiiksi valokennonsa, jolla voidaan tuottaa pienelle elektroniikalle riittävästi tehoa sisätiloissa valaistuksen valotehosta. Ohut ja joustava orgaaninen aurinkokenno voidaan integroida antureihin, kulutuselektroniikkaan ja muihin pienitehoisiin laitteisiin.
Epishinen mukaan tekniikkaa on kehitetty kaikkiaan 25 vuoden ajan. Nyt valmiina ovat sekä valmiit kennokalvot että niiden valmistuksessa tarvittava tuotantoprosessin. Kennokalvoja voidaan valmistaa rullalta-rullalle laminoimalla. Prosessi on skaalattavissa suuriin volyymeihin.
Epishinen mukaan pieniä laitteita, esimerkiksi erilaisia IoT-mittareita, voidaan sähköistää ilman paristoja esimerkiksi lämmöstä, tärinästä, radioenergiasta tai valosta kerättävällä energialla. Sisätiloissa valo on paras energianlähde. Epishinen kennossa 100 nanometrin paksuinen aktiivinen polymeerikerros pystyy keräämään energiaa 20-1000 luksin valovoimakkuudesta.
Tyypillisesti toimiston valaistus on voimakkuudeltaan noin 500 luksin luokkaa. Siitä Epishinen 4 neliösentin kokoinen kalvokenno generoi energiaa 35,3 mikrowattia 23,4 prosentin hyötysuhteella. Luku on erinomainen, sillä normaalien ulkoasennuksiin tarkoitettujen aurinkokennojen hyötysuhde on noin 26 prosenttia.
Epishine pystyy valmistamaan erikokoisia kennoja. Tällä hetkellä suurin koko on 50 x 50 millimetriä, mutta Epishinen mukaan tämä rajoitus johtuu vain tuotantolaitteista. Kalvo voidaan taivuttaa ja sovittaa monenlaisiin tuotteisiin. Esittelytilaisuudessa oli jo näytillä esimerkiksi langaton teollisuuden anturi ja digitaalinen, ilman paristo kennon avulla toimiva lukko.
Polymeeri tuo tietenkin joitakin rajoituksia. Kennoja ei voi juottaa piirikortille normaalissa reflow-prosessissa, sillä kenno ei kestä kovia lämpötiloja.
Epishinen toimitusjohtaja Anna Björkloun mukaan yhtiö aloittaa nyt kennojen valmistuksen. Mietinnässä on sekin, että kennojen valmistusprosessia voitaisiin lisensoida kolmansille osapuolille, kuten elektroniikan suurille sopimusvalmistajille.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
