Ruotsalainen Epishine on saanut valmiiksi valokennonsa, jolla voidaan tuottaa pienelle elektroniikalle riittävästi tehoa sisätiloissa valaistuksen valotehosta. Ohut ja joustava orgaaninen aurinkokenno voidaan integroida antureihin, kulutuselektroniikkaan ja muihin pienitehoisiin laitteisiin.
Epishinen mukaan tekniikkaa on kehitetty kaikkiaan 25 vuoden ajan. Nyt valmiina ovat sekä valmiit kennokalvot että niiden valmistuksessa tarvittava tuotantoprosessin. Kennokalvoja voidaan valmistaa rullalta-rullalle laminoimalla. Prosessi on skaalattavissa suuriin volyymeihin.
Epishinen mukaan pieniä laitteita, esimerkiksi erilaisia IoT-mittareita, voidaan sähköistää ilman paristoja esimerkiksi lämmöstä, tärinästä, radioenergiasta tai valosta kerättävällä energialla. Sisätiloissa valo on paras energianlähde. Epishinen kennossa 100 nanometrin paksuinen aktiivinen polymeerikerros pystyy keräämään energiaa 20-1000 luksin valovoimakkuudesta.
Tyypillisesti toimiston valaistus on voimakkuudeltaan noin 500 luksin luokkaa. Siitä Epishinen 4 neliösentin kokoinen kalvokenno generoi energiaa 35,3 mikrowattia 23,4 prosentin hyötysuhteella. Luku on erinomainen, sillä normaalien ulkoasennuksiin tarkoitettujen aurinkokennojen hyötysuhde on noin 26 prosenttia.
Epishine pystyy valmistamaan erikokoisia kennoja. Tällä hetkellä suurin koko on 50 x 50 millimetriä, mutta Epishinen mukaan tämä rajoitus johtuu vain tuotantolaitteista. Kalvo voidaan taivuttaa ja sovittaa monenlaisiin tuotteisiin. Esittelytilaisuudessa oli jo näytillä esimerkiksi langaton teollisuuden anturi ja digitaalinen, ilman paristo kennon avulla toimiva lukko.
Polymeeri tuo tietenkin joitakin rajoituksia. Kennoja ei voi juottaa piirikortille normaalissa reflow-prosessissa, sillä kenno ei kestä kovia lämpötiloja.
Epishinen toimitusjohtaja Anna Björkloun mukaan yhtiö aloittaa nyt kennojen valmistuksen. Mietinnässä on sekin, että kennojen valmistusprosessia voitaisiin lisensoida kolmansille osapuolille, kuten elektroniikan suurille sopimusvalmistajille.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
