Otsikko kuulostaa hölmöltä, mutta tähän asti langattomat laturit ovat ovat olleet johdollisia, sillä latausalustaan on pitänyt tuoda virta piuhaa pitkin. Englantilainen Zytronic on kehittänyt tekniikan, joka avaa uusia mahdollisuuksia langattoman laturin toteuttamiseksi.
Zytronicin ElectroglaZ-tekniikassa laturi voidaan asentaa vaikkapa lasipöydän keskelle. Mitään johtoja rakenteessa ei ole, sillä latausvirta syötetään laturilla laminoidun lasin välissä. Rakenne on täysin läpinäkyvä.
Periaatteessa idea on yksinkertainen. Lasin rakenne perustu joko 2- tai 4-kerroksiseen laminointiin. 2-kerrosrakenteessa kahden eristävän laminaatin sisällä on johtava kerros, johon virta tuodaan lasin reunoilta johtavalla, noin millimetrin paksuisella kiskolla. Virta johdetaan latausalustaan rakenteessa olevien aukkojen kautta. 4-kerrosrakenteessa sisällä on kaksi johtavaa kerrosta, jotka molemmat on eristetty.
ElectroglaZ voi syöttää pientä virtaa (alle 50 V / 3 A) USB-liitäntöihin, induktiolatauslevyihin, moottoreihin, tuulettimiin, valvontakameroihin ja antureihin, LVI-järjestelmien ilmanvalvontayksiköihin ja pieniin näyttöihin. Lisäksi teollisuussuunnittelijat voivat yhdistää sen Zytronicin patentoituun, kapasitiiviseen MCPT-monikosketusnäyttöön. Tällä voidaan esimerkiksi tunnistaa objektit läpinäkyvällä lasipöydällä.
Zytronicin muistuttaa, että jokainen yksittäinen tuote pitää räätälöidä, joten suurten volyymien bulkkituotteisiin tekniikka ei ehkä sovi. Toisaalta se sopii hyvin esimerkiksi museoiden ja taidekahviloihin hyllyihin ja pöytiin, sekä vähittäiskauppaan.
Alkuvaiheessa Zytronic voi toimittaa erikokoisia paneeleja aina 1 x 1,8 metrin kokoon saakka. Lasiin voidaan sijoittaa latauspisteitä enemmänkin, kunhan ne ovat vähintään kaksi kertaa asennusaukon etäisyydellä toisistaan.
Zytronic esittelee tekniikkaansa kuvaavalla videolla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
