Tamperelaisen Wirepasin MESH-verkkotekniikkaan perustuva IoT-ratkaisu hyväksyttiin viime vuonna ETSI-järjestössä. Nyt tekniikka on ottanut uuden ison askeleen eteenpäin, kun kansainvälinen televiestintäliitto ITU on sisällyttänyt sen osaksi 5G-sandardien IMT-2020-suosituksia.
ETSIssä tekniikkaa on kehitetty nimellä DECT-2020. ITU:n alla tekniikka saattaa saada uuden nimen, mutta kyse on joka tapauksessa ensimmäisestä IoT-tekniikasta, joka täyttää ITU:n aikoinaan 5G-verkossa toimiville IoT-laitteille asetetun tärkeän vaatimuksen. Sen mukaan yhdellä neliökilometrillä verkkoon pitäisi voida kytkeä miljoona IoT-laitetta.
Wirepasin MESH-protokolla mahdollistaa tämän ilman operaattoria. DECT-2020 toimii kaikkialla vapaana olevalla 1,9 gigahertsin kaistalla ja se onkin ainoa IoT-tekniikka, jolla on käytössään sama taajuusalue kaikkialla. Radiopiirit tulevat markkinoille hyvissä ajoin ensi vuonna. Yksi radiopiirejä kehittävistä on norjalainen Nordic Semiconductor, jolla on modeemikehitystä myös Suomessa.
Wirepasin MESH-protokollan avulla yritys voi rakentaa 5G-pohjaisen IoT-verkon itsenäisesti. Se maksaa vain murto-osan nykyisiin 5G-standardeihin perustuviin ratkaisuihin verrattuna. Standardi tuo 5G: n kaikkien ulottuville, koska sen avulla jokainen yritys voi perustaa ja hallita omaa verkkoa itsenäisesti ilman operaattoreita kaikkialla maailmassa.
Wirepasin toimitusjohtaja Teppo Hemiän mukaan MESH-protokolla ennen kaikkea demokratisoi 5G-yhteyksien käytön kaikille yrityksille. - Miksi huippuluokan liitettävyys pitäisi optimoida muutamille valitulle? Miksi vain harvat hyötyvät tekniikan hallitsemisesta ja keräävät voittoja? Uskomme, että uusin kohtuuhintainen teknologia on tasa -arvoisemman liiketoimintaympäristön ja tasa -arvoisemman maailman perusta, Hemiä perustelee.
Kustannusten lisäksi toinen demokratisoiva näkökohta on taajuus. Uusi 5G-standardi tukee tehokasta jaetun taajuuden käyttöä, joka mahdollistaa ilmaisten, kansainvälisten spektrien, kuten 1,9 GHz käytön. Wirepasin RF-johtaja Jussi Nummisen mukaan uusia tekniikka on ensimmäinen 5G-tekniikka, joka voi tukea jaettua taajuustoimintaa ja useita paikallisia verkkoja mobiilijärjestelmän taajuuksilla. Uuden standardin ansiosta yritys saa heti käyttöönsä ilmaisen, kaikkialla toimivan 1,9 GHz:n taajuuden kansainvälisesti. Se sopii täydellisesti massiivisten IoT-verkkojen toteutukseen.
Teknologisesti uusi 5G-IoT-;MESH-tekniikka on rakennettu täysin erilaisilla periaatteilla kuin matkapuhelinten 5G. Yksi suurimmista eroista - ja eduista - on hajautettu verkko. Ei-solukkoisessa 5G-verkossa jokainen laite on solmu, jokainen laite voi olla reititin eli tavallaan tukiasema. Laitteet löytävät automaattisesti parhaan reitin signaaleille. Uuden laitteen lisääminen verkon reititykseen toimii myös itsenäisesti ja jos yksi laite on poissa käytöstä, laitteet reitittävät itsensä uudelleen. Se tarkoittaa luotettavaa viestintää, joka eliminoi yksittäiset viat ja vikapisteet.
Hajautettu verkko ja pieni lähetysteho merkitsee myös huomattavasti pienempää viestintäjärjestelmän hiilijalanjälkeä. Tuoreessa tutkimuksessa Tampereen yliopistossa todettiin noin 60 prosenttia parempi energiatehokkuus järjestelmän tasolla verrattuna perinteiseen solutopologiaan.
Lue lisää: 5G täyttää IoT-lupauksensa tamperelaisella tekniikalla
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
