Autonomiset ajoneuvot nojaavat useaan eri tekniikkaan, jolla ne havainnoivat ja reagoivat ympäristöönsä. Yksi keskeisiä on tutka. Tämän hetken tutkilla on kuitenkin ongelmansa, ja esimerkiksi useiden tutkien toimiessa lähekkäin laitteet tekevät vääriä tulkintoja. Ratkaisu voi löytyä digitaalisesta tutkasta.
Markkinoiden ensimmäisen digitaalisen tutkapiirin on kehittänyt teksasilainen Uhnder. Käytännössä kyse on tutkapiiristä, jolle on lisätty digitaalinen signaalinkäsittely. Tekniikkaa yritys kehitti vuosia markkinoilta piilossa ja nyt se pyrkii kaupallistamaan ratkaisunsa.
Tämän hetken ADAS-järjestelmien akilleen kantapääksikin on kutsuttu tutkasignaalinen häiriintymistä. Tutka toimii lähettämällä signaalipurskeen, jonka takaisinkimpoamisen vastaanotin havaitsee. Ongelmia ilmenee, kun vastaanottimeen tulee useampia tutkasignaaleja esimerkiksi erilaisista ympäristön objekteista heijastuen.
Ylimääräiset signaalit voivat aiheuttaa häiriöitä sekä saman ajoneuvon eri tutkissa että eri ajoneuvojen tutkissa. Tällä hetkellä tutkille annetaan vain käytettävissä oleva taajuus (76-81 GHz) ja tutkan valmistajan on huolehdittava laitteensa turvallisuudesta. Uhnderin ratkaisu eroaa analogisista tutkista siinä, että jokainen tutkasignaali saa oman digitaalisen koodinsa. Näin tutka tunnistaa varmasti oman signaalinsa ja voi suodattaa muut signaalit pois häiritsemästä.
Uhnderin ensimmäinen asiakas on Magna, joka on automessuilla demonnut tutkaansa jo parin vuoden ajan. Sen Icon-tutka perustuu Uhnderin tutkapiiriin, skannaa ympäristön 50 kertaa nopeammin kuin ihminen räpyttää silmiään ja näkee yli 300 metrin päähän.
Lisätietoja Uhnderin sivuilta.







– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.






Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.



