Tietoturvayritys Check tammikuun haittaohjelmakatsauksen perusteella FakeUpdates on yhä merkittävä kyberuhka ja keskeinen väline kiristyshaittaohjelmahyökkäyksissä. Suomessa uhkalistan kärjessä on Windows-käyttöjärjestelmään kohdistuva infostealer eli tietovaras Formbook .
RansomHubiin liittyvä FakeUpDates käyttää Python-pohjaista takaovea kiristyshaittaohjelman levittämiseksi verkkoihin. Takaovi asennettiin pian sen jälkeen, kun FakeUpdates oli saanut ensimmäisen pääsyn järjestelmään, ja siinä hyödynnettiin kehittyneitä väistö- ja hämäystekniikoita sekä tekoälyavusteisia koodausratkaisuja. Hyökkääjät käyttivät RDP-protokollaa (Remote Desktop Protocol) sivuttaisliikkumiseen ja varmistivat jatkuvan pääsyn luomalla ajastettuja tehtäviä.
Check Point Softwaren tutkimusjohtaja Maya Horowitzin mukaan tekoäly muokkaa nyt kyberuhkien maisemaa vauhdilla. - Rikolliset hyödyntävät AI:ta tehostaakseen, automatisoidakseen ja skaalatakseen hyökkäystapojaan. Näiden uhkien torjumiseksi organisaatioiden tulee siirtyä perinteisistä suojauksista kohti ennakoivia, mukautuvia ja tekoälypohjaisia ratkaisuja, jotka tunnistavat kehittyvät riskit ennakolta, Horowitz sanoo.
Suomen yleisimmät haittaohjelmat tammikuussa 2025
- Formbook – Tietovaras, joka kohdistuu Windows-käyttöjärjestelmään ja havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Haittaohjelmaa markkinoidaan palveluna (Malware as a Service, MaaS) pimeän verkon hakkerifoorumeilla sen kehittyneiden väistötaktiikoiden ja suhteellisen edullisen hinnan vuoksi. FormBook varastaa kirjautumistietoja eri verkkoselaimista, ottaa kuvakaappauksia, seuraa ja kirjaa näppäinpainalluksia sekä pystyy lataamaan ja suorittamaan tiedostoja etähallinta- ja komentopalvelimelta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Esiintyvyys 1,30 %.
- Androxgh0st – Bottiverkko, joka kohdistuu Windows-, Mac- ja Linux-alustoihin. Androxgh0st hyödyntää useita haavoittuvuuksia, jotka kohdistuvat erityisesti PHPUnit-, Laravel Framework- ja Apache Web Server -ohjelmistoihin. Haittaohjelma varastaa arkaluonteisia tietoja, kuten Twilio-tilien tietoja, SMTP-tunnuksia ja AWS-avaimia. Se käyttää Laravel-tiedostoja tarvittavien tietojen keräämiseen. Esiintyvyys 1,30 %.
- Cerbu – Troijalainen, joka huijaa käyttäjiä todellisesta tarkoituksestaan ja mahdollistaa luvattoman pääsyn järjestelmiin. Se toimii usein yhdessä rootkitien kanssa, jotka tarjoavat korkean tason käyttöoikeuksia ja tukevat muita haitallisia toimintoja. Esiintyvyys 0,87 %.
- FakeUpdates (eli SocGholish) – JavaScriptillä kirjoitettu latausohjelma, joka tallentaa haitalliset hyötykuormat levylle ennen niiden suorittamista. FakeUpdates on ollut syynä monien muiden haittaohjelmien, kuten GootLoaderin, Dridexin, NetSupportin, DoppelPaymerin ja AZORultin, leviämiseen. Esiintyvyys 0,87 %.
- Remcos – Etähallintatroijalainen (RAT), joka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Se leviää roskapostien liitteinä olevien Microsoft Office -dokumenttien mukana ja on suunniteltu ohittamaan Microsoft Windowsin käyttäjätilien valvonta (UAC) sekä suorittamaan haittaohjelmia korkeilla järjestelmäoikeuksilla. Esiintyvyys 0,87 %.
Maailman yleisimmät haittaohjelmat tammikuussa 2025
- FakeUpdates (eli SocGholish) – JavaScriptillä kirjoitettu latausohjelma, joka tallentaa haitalliset hyötykuormat levylle ennen niiden suorittamista. FakeUpdates on ollut syynä monien muiden haittaohjelmien, kuten GootLoaderin, Dridexin, NetSupportin, DoppelPaymerin ja AZORultin, leviämiseen. Esiintyvyys 4 %.
- Formbook – Tietovaras, joka kohdistuu Windows-käyttöjärjestelmään ja havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Haittaohjelmaa markkinoidaan palveluna (Malware as a Service, MaaS) pimeän verkon hakkerifoorumeilla sen kehittyneiden väistötaktiikoiden ja suhteellisen edullisen hinnan vuoksi. FormBook varastaa kirjautumistietoja eri verkkoselaimista, ottaa kuvakaappauksia, seuraa ja kirjaa näppäinpainalluksia sekä pystyy lataamaan ja suorittamaan tiedostoja etähallinta- ja komentopalvelimelta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Esiintyvyys 3 %.
- Remcos – Etähallintatroijalainen (RAT), joka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Se leviää roskapostien liitteinä olevien Microsoft Office -dokumenttien mukana ja on suunniteltu ohittamaan Microsoft Windowsin käyttäjätilien valvonta (UAC) sekä suorittamaan haittaohjelmia korkeilla järjestelmäoikeuksilla. Esiintyvyys 3 %.
Päästä-päähän -salaus on noussut digiajan taikasanojen joukkoon. Kun jokin sovellus kertoo viestien olevan suojattuja päästä päähän, moni ajattelee olevansa turvassa: "vain minä ja vastaanottaja näemme viestin, kaikki on kunnossa." Mutta tässä ajattelussa piilee vaara. Salaus yksin ei ole synonyymi yksityisyydelle eikä turvalle, kirjoittaa yksityisyyttä suojelevan Session Technology Foundationin puheenjohtaja Alexander Linton.
