ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
ECF26 infobanner

IN FOCUS

AI-agentit tuovat älykkään automaation piirien ja piirilevyjen suunnitteluun

Puolijohde- ja piirilevysuunnittelun seuraavaa vaihetta määrittävät kaksi rinnakkaista tavoitetta. Ensinnäkin halutaan kasvattaa suunnittelutyökalujen suorituskykyä. Lisäksi on tärkeää parantaa suunnittelijoiden tuottavuutta.

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

ETN

top top square
top top square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

IoT-anturien tehonsyöttö edullisesti hallintaan

Tietoja
Kirjoittanut Veijo Ojanperä
Julkaistu: 19.02.2025
  • Devices
  • Embedded
  • Power

Uudenlainen primääriakun, superkondensaattorin ja tehonhallinnan yhdistelmä parantaa älykkäiden IoT-anturiverkkojen luotettavuutta sekä pidentää akkujen vaihtoväliä. Tämä puolestaan vähentää laitetoimittajien ja operaattorien kustannuksia. Microchipin ratkaisu tarjoaa parhaan kompromissin kustannusten, koon ja suorituskyvyn välillä.

Artikkelin kirjoittaja Furqan Noor toimii sovellusinsinöörinä Microchip Technology -yhtiössä.

Kapeakaistainen NB-IoT on keskeinen langaton tekniikka pitkän matkan luotettavien viestintäyhteyksien tarjoamiseksi älykkäisiin kytkettyihin antureihin. Näiden anturien eri kohteisiin sijoittamisen haasteet ovat johtaneet kookkaiden ja kalliiden ei-ladattavien eli primääriakkujen valintaan NB-IoT-järjestelmien teholähteeksi, jotta antureille voitaisiin varmistaa luotettavat datayhteydet pidemmäksikin ajaksi.

Tämä on johtanut korkeampiin kustannuksiin sekä itse järjestelmän että paristojen vaihdon osalta. Lisäksi tämä kasvattaa kokonaisjärjestelmän fyysistä kokoa, mitä taas ei haluta nykyajan pienikokoisiin sovelluksiin. Järjestelmissä käytetään usein litium-tionyylikloridiin (Li-SOCl2) perustuvia primääriakkuja. Akkupakettien tulisi kestää etäisissä kohteissa mahdollisimman pitkään ilman vaihto- tai huoltotoimia, jotta IoT-verkkoratkaisu toimisi luotettavasti ja riittävän pitkään.

Näin on pitänyt toimia, koska anturi tarvitsee isokokoisen akkupaketin, jotta langattoman NB-IoT-linkin lähetysvaiheen vaatima huippuvirta voidaan varmistaa. Suuri virtapulssi vaatii akun ja superkondensaattorin (supercap) muodostaman yhdistelmän, joka kykenee tarjoamaan riittävän suuren huippuvirran langattomalle lähetykselle.

Superkondensaattorille valittu kapasitanssiarvo on usein ylimääritetty, mikä on seurausta supercap-rakenteen sisäisistä vuotovirtahäviöistä ja suorituskyvyn vaihteluista muuttuvissa käyttölämpötiloissa. Toisin sanoen sekä akku että superkondensaattori ovat arvoiltaan ylimääritettyjä, mikä johtaa suurikokoiseen, kalliiseen ja vähemmän energiatehokkaaseen ratkaisuun.

NB-IoT-spesifikaatio toimii pitkillä etäisyyksillä lisensoiduilla taajuuksilla hyödyntäen 4G LTE -matkapuhelinverkkoa. Käytettävissä on kuitenkin kaksi erilaista toimintamallia ja useita eri tehotasoja, jotka vaikuttavat tehonsyöttöjärjestelmän suunnitteluun ja akun spesifikaatioihin.

Protokollan alkuperäinen NB1-muunnos tarjoaa datansiirtonopeutta 26 kb/s alaspäin ja 66 kb/s ylöspäin kapealla 180 kHz radiokaistalla, ja tyypillisesti anturista ladataan dataa kerran päivässä. Tämän vuoksi modeemi on lepotilassa 99,9 % ajasta.

Uusin NB2-spesifikaatio puolestaan nostaa nopeudeksi 127 kb/s alaspäin ja 159 kb/s ylöspäin sekä lisää lähetysteholle uuden teholuokan 14 dBm pitemmän kantaman älykkäitä anturiyhteyksiä varten. Tämä tarkoittaa 155 mA virrankulutusta uusimmissa IoT-moduuleissa, joissa huippuvirta on tyypillisesti 275 mA.

Microchip on kehittänyt optimoituun tehonhallintaan referenssimallin, joka tarjoaa luotettavan, energiatehokkaan ja edullisen tehoratkaisun erilaisille NB-IoT-järjestelmille kuten teollisuusantureille, älymittareille ja maatalouden älykkäille anturisovelluksille. Referenssimalli pienentää dramaattisesti superkondensaattorin kokoa, mikä vähentää mihin tahansa NB-IoT-tehoratkaisuun tarvittavien akkujen määrää. Näin voidaan vähentää laitteiden tehonkulutusta ja myös fyysistä kokoa esimerkiksi älykkäiden mittarien ja älykotien sovelluksissa.

Kuva 1. Optimoitu tehonhallinnan referenssimalli järjestelmään kytkettyjen anturien NB-IoT-linkeille.

Tämä referenssimalli pienentää superkondensaattorin kokoa kummassakin lähetystilassa kertoimella 1/20, mikä mahdollistaa entistä pienemmän akun, pitemmän käyttöiän ennen vaihtoa ja paremman luotettavuuden. Tämä on arvokasta kaikille pitkän matkan sovelluksille, jotka hyödyntävät NB-IoT-yhteyttä vaikkapa omaisuuden seurantaan tai maatilan älykkäisiin antureihin.

Referenssimallin avaintekijöitä ovat erilliset suuri- ja pienitehoiset polut yhdistettyinä ohjelmoitavaan kuormakytkimeen. Tätä ohjaa 16-bittinen mikro-ohjain, joka voi kytkeä toimintamuodon niukkatehoisesta lepotilasta suuritehoiseen tilaan lähetystä varten. 

Syvässä lepotilassa tai kuuntelutilassa suuritehoisen polun käyttö estetään ja alhaisen lepovirran (IQ) omaava tehopiiri aktivoituu. Tämä perustuu LDO-regulaattoriin (Low Dropout) ja suuritehoisen puolen tehokytkimeen. Niiden toiminnan avulla voidaan pidentää akun käyttöikää ja parantaa järjestelmän yleistä energiatehokkuutta.

Suuritehoisen tilan aikana tarvittavan huippuvirran aikaansaamiseksi referenssimalli käyttää hinnaltaan edullista mutta tarkkaa lineaarista virtalähdettä MIC2039 superkondensaattorin esilataamiseen juuri ennen suureen tehoon siirtymistä. Näin voidaan välttää esilatausprosessin vaatimien erityisten välineiden tarve järjestelmän tuotantovaiheessa ja samalla säästää kustannuksia ylläpidossa. Tämän tarkan virtalähteen käyttäminen 470 millifaradin (mF) superkondensaattorin lataamiseen johtaa deterministiseen lataus- ja palautumisaikaan, jolloin lähestytään paristojännitettä nopeammin kuin tavallista RC-piiriä käyttämällä.

MIC2039-piirin lähdössä on säädettävä virranrajoitus, joka on ohjelmoitavissa välille 0,2 – 2,5 A. Lisäksi mukana on kickstart-toiminto, joka mahdollistaa hetkelliset korkeat virtapiikit toisiopuolen virtarajaan asti käynnistyksen aikana tai vakaassa toimintatilassa.

Tämä on hyödyllistä ladattaessa kuormia, jotka vievät suuren syöttövirran. Näitä ovat esimerkiksi kondensaattorit NB-IoT-linkin siirtojakson aikana. Toiminnon avulla voidaan optimoida superkondensaattorin koko.

Tehonsyötön uudessa mallissa suuritehoinen polku hyödyntää primääriakkua, joka lataa superkondensaattorin lähelle akkupaketin jännitettä (noin 3,6 V). Superkondensaattori kompensoi akkupaketin jännitehäviöitä ja virransyötön rajoituksia. Supercap syöttää tehoa synkroniselle boost-muuntimelle MIC2875, joka toimii joko ohitustilassa tai boost-tilassa riippuen superkondensaattoriin ladatusta jännitteestä.

Kahden megahertsin taajuudella toimiva synkroninen boost-muunnin reguloi suuritehoisen polun lähtöjännitettä 4,8 ampeerin kytkimellä. Siinä on myös kaksisuuntainen kuorman katkaisutoiminto, joka estää vuotovirran tulon ja lähdön välillä, kun muuntimen käyttö on estetty.

Tämä DC-DC-tyyppinen boost-muunnin antaa akkukapasiteetin sataprosenttisesti käyttöön, mikä pidentää entisestään akun käyttöikää tai antaa mahdollisuuden käyttää pienempää akkua. Boost-ominaisuuden ansiosta referenssimalli toimii silloinkin, kun akku tyhjenee alle nimellisjännitteen. Tämä estää myös akun ylikuormituksen ja varmistaa mahdollisimman nopean ja tarkan latauksen. Kuormakytkin irrottaa superkondensaattorin akusta vuotovirran vähentämiseksi, kun suurta tehoa ei tarvita.

Akkukemian valintakin on tärkeä tekijä. Referenssimallissa käytetään Li-SOCl2-rakenteisia (litium-tionyylikloridi) primäärikennoja, koska ne tarjoavat parhaan kompromissin kustannusten, koon ja halutun suorituskyvyn kesken, erityisesti erittäin alhaisen itsepurkautumisvirran ansiosta. Näitä akkuja on helposti saatavissa sekä AA- että AAA-kokoisina sovelluskohteen käyttöikävaatimuksista riippuen.

Superkondensaattorin jännite voi vaihdella välillä 2,5 – 3,65 V eri tehtävien vaatiman tehon mukaisesti. Supercap-komponentti voidaan kytkeä pois sovelluksesta estämällä kuormakytkimen toiminta. Boost-muunnin toimii ohitustilassa automaattisesti, kun tulojännite on suurempi kuin tavoiteltu lähtöjännite.

Kevyillä kuormilla boost-muunnin siirtyy PFM-tilaan (pulse frequency modulation) hyötysuhteen parantamiseksi. DC-DC-muuntimessa on myös integroitu soimisen (ringing) estokytkin, joka minimoi EMI-häiriöt. Tämä on tärkeää langattomilla linkeillä varustetuissa mittaussovelluksissa.

 

Kuva 2. Ylemmän tason lohkokaavio Microchipin ratkaisuehdotuksesta.

Microchipin validoimassa referenssiratkaisussa yhdistyvät edullinen 16-bittinen mikro-ohjain ja korkeatehoinen polku superkondensaattorin lataamiseksi lähetystä varten sekä alhainen tehopolku lepotilaa ja kuuntelua varten. Ohjelmoitava kytkin ohjaa siirtymistä näiden kahden tehopolun välillä. Tämän ansiosta superkondensaattori voi olla kooltaan noin 1/20 verrattuna muihin vastaaviin sovellusmalleihin. Näin Microchipin referenssimalli tulee toimeen myös merkittävästi muita pienikokoisemmalla akkupaketilla.

Li-SOCl2-kennon käyttäminen primääriakkuna tarjoaa myös parhaan kompromissin kustannusten, koon ja suorituskyvyn välillä. Tämä akun, superkondensaattorin ja tehonhallinnan yhdistelmä parantaa älykkäiden anturiverkkojen luotettavuutta sekä pidentää akkupakettien vaihtoväliä, mikä taas vähentää laitetoimittajien ja operaattorien kustannuksia.

Kuva 3. Luettelo Microchipin referenssimalliin käytetyistä piireistä.

Lisätietoja täällä. 

MORE NEWS

Ensimmäiset HDMI 2.2 -laitteet tulevat markkinoille tänä vuonna

HDMI 2.2 -standardi julkistettiin jo viime vuonna, mutta ensimmäiset sitä tukevat kuluttajalaitteet ovat vasta tulossa markkinoille. Uusi liitäntä kaksinkertaistaa HDMI 2.1:n maksimikaistan 96 gigabittiin sekunnissa, mutta samalla televisioiden ja näyttöjen ominaisuuksien vertailusta tulee aiempaa hankalampaa.

Lämpösäteilyä voidaan ohjelmoida

Osaka Metropolitan Universityn johtama tutkijaryhmä on simuloinut rakennetta, jolla lämpösäteilyn suuntaa ja voimakkuutta voidaan ohjata ja valittu toimintatila säilyttää ilman jatkuvaa virransyöttöä. Kyse ei vielä ole valmistetusta komponentista, vaan laskennallisesti mallinnetusta GST–InAs-metamateriaalirakenteesta.

Yksi piiri vie jarrut kohti ohjelmistopohjaista ohjausta

Autojen jarrujärjestelmät ovat siirtymässä mekaanisista ja hydraulisista ratkaisuista kohti ohjelmiston ohjaamia brake-by-wire-arkkitehtuureja. Muutos näkyy nyt myös pyörän yhteyteen sijoitettavassa elektroniikassa, jossa tehonhallinta, anturidata ja turvatoiminnot integroidaan yhä tiiviimmin samalle piirille.

Natriumakku saavutti Teslan kennot valmistuksessa

Kiinalainen Hina Battery on ottanut natriumioniakuissa merkittävän kehitysaskeleen. Saksalaisen RWTH Aachenin tutkijoiden tekemä riippumaton analyysi osoittaa, että yhtiön kaupallinen natriumkenno on valmistuslaadultaan samalla tasolla kuin nykyiset litiumioniakut. Energiatiheydessä natriumakku jää kuitenkin vielä selvästi jälkeen Teslan ja muiden huippuluokan litiumakkujen kennoista.

Millimetriaallot tuovat 3D-tarkastuksen pakkauslinjalle

Rohde & Schwarz tuo laadunvalvontaan millimetriaaltoskannerin, joka näkee kartongin, muovin ja laminoitujen pakkausmateriaalien läpi ilman ionisoivaa säteilyä. R&S Imager muodostaa suljetusta pakkauksesta 3D-kuvan, jota voidaan käyttää tekoälypohjaisessa virheentunnistuksessa suoraan tuotantolinjalla.

Jolla iskee tekoälyn avaamaan rakoon kännykkämarkkinassa

Jolla ei yritä haastaa Applea ja Googlea vanhassa älypuhelinpelissä. Yhtiön mukaan tekoäly muuttaa koko kännykkämarkkinan, kun sovellukset siirtyvät taustalle ja käyttöjärjestelmästä tulee käyttäjän datan ja AI-agenttien portinvartija. Tässä muutoksessa Jolla näkee uuden mahdollisuutensa.

Muistin hinta on iso ongelma halvemmille puhelimille

DRAM- ja NAND-muistien kallistuminen alkaa muuttaa älypuhelinmarkkinaa. Omdian mukaan alle 400 dollarin puhelinten toimitukset putoavat tänä vuonna yli 22 prosenttia, kun muistin osuus laitteen materiaalikustannuksista on noussut paikoin lähes kohtuuttomaksi.

Pääkaupunkiseudulla sähköauto kytketään yhä useammin Plugitin laturiin

Suomalainen Plugit ostaa Helenin sähköautojen latausliiketoiminnan. Kaupassa yhtiölle siirtyy 199 julkista latausasemaa, 798 latauspistettä ja yli 55 000 käyttäjää. Samalla Plugitista tulee julkisten latauspisteiden määrällä mitattuna pääkaupunkiseudun suurin latausoperaattori.

Suomen 5G-verkko antaa tekoälylle 33 millisekunnin etumatkan

<

Suomi nousee Ooklan uudessa 5G-vertailussa tekoälysovellusten kannalta kiinnostavaan kärkiryhmään. Perinteinen latausnopeus ei enää yksin kerro, kuinka hyvin mobiiliverkko palvelee tekoälyä. Ratkaisevampia mittareita ovat uplink, peruslatenssi, kuormituksen aikainen latenssi sekä yhteys pilvialustoihin, joissa suuri osa tekoälyn inferenssistä ajetaan.

Taajuusmuuttaja ei enää jää sähkökaappiin

Taajuusmuuttaja on pitkään ollut koneen tai tuotantolinjan melko erillinen moottorinohjauslaite. OMRONin mukaan tämä rooli on muuttumassa. Taajuusmuuttajasta tulee yhä useammin osa samaa automaatioympäristöä kuin koneohjaus, robotiikka, turvallisuus, konenäkö ja tuotantodata.

AMD siirtää muistin pois piirilevyltä

Nopeissa sulautetuissa järjestelmissä ongelma ei ole aina laskennan määrä, vaan se, miten data saadaan liikkumaan riittävän nopeasti. AMD uusissa Versal Premium Gen 2 MoP -piireissä LPDDR5X-muisti tuodaan samaan pakettiin järjestelmäpiirin kanssa. Se vähentää piirilevyn muistireititystä ja helpottaa kompaktien, suuren kaistanleveyden järjestelmien suunnittelua.

Fujitsu haluaa viedä tekoälyn pois pilottivaiheesta

Fujitsu tuo Uvance Wayfinders -konsulttiliiketoimintansa Suomeen. Uuden yksikön vetäjäksi on nimitetty Matti Puttonen, jonka mukaan suomalaisyrityksissä tekoälyä käytetään jo paljon, mutta liian usein vielä hajanaisina kokeiluina.

Paljonko ChatGPT-kysely kuluttaa? Kukaan ei kerro tarkasti

Tekoälyn energiankulutusta verrataan nyt ilmastointilaitteisiin, jääkaappeihin ja puhelimen lataamiseen. Vertailut ovat näyttäviä, mutta insinöörin kannalta kiinnostavin tieto puuttuu edelleen. Kukaan ei kerro, paljonko eri tekoälymallit, eri kyselytyypit ja eri datakeskukset oikeasti kuluttavat sähköä.

PLC ei tarvitse enää omaa rautaa

Teollisuuden ohjausjärjestelmissä ohjlemoitava logiikka on perinteisesti ollut oma fyysinen PLC-laitteensa. Congatecin ja CODESYSin uusi yhteistyö vie kehitystä toiseen suuntaan. Siinä PLC-ohjaus voidaan ajaa virtualisoituna ohjelmistokuormana samalla sulautetulla alustalla muiden teollisuussovellusten kanssa.

Atominohut transistori voi korvata piikanavan

ASML, TSMC ja imec ovat vieneet 2D-materiaaleihin perustuvat transistorit askeleen lähemmäs teollista valmistusta. Yhtiöt esittelivät 300 millin piikiekolle integroidun rakenteen, jossa transistorin kanavana käytetään atominohuita puolijohdemateriaaleja piin sijasta.

8-kanavainen autotutkapiiri näkee 400 metrin päähän

Infineon on aloittanut RASIC CTRX8188F -tutkapiirin tuotannon. Yhtiön mukaan kyseessä on autoteollisuuden ensimmäinen tuotantovalmis 8Tx8Rx-kuvantavan tutkan MMIC-piiri eli lähetin-vastaanotin, jossa on samalla piirillä kahdeksan lähetys- ja kahdeksan vastaanottokanavaa.

Windows 10 sai vuoden jatkoajan

Windows 10 virallinen tuki päättyi 14. lokakuuta 2025, mutta miljoonille vanhoille pc-koneille annettiin vielä lisäaikaa. Microsoftin kuluttajille suunnattu Extended Security Updates eli ESU-ohjelma tarjoaa Windows 10 -laitteille kriittiset ja tärkeät tietoturvapäivitykset 12. lokakuuta 2027 asti.

Jo lähes puolet uusista puhelimista tukee generatiivista tekoälyä

Generatiivinen tekoäly on nousemassa nopeasti älypuhelimien perusominaisuudeksi. Counterpoint Researchin tuoreen ennusteen mukaan GenAI-kykyisten älypuhelimien osuus maailman toimituksista kasvaa tänä vuonna 45 prosenttiin. Vuonna 2025 osuus oli 36 prosenttia, ja vuonna 2027 sen arvioidaan nousevan jo 52 prosenttiin.

Halpa koodi oli vain välivaihe

Tekoäly lupasi tehdä ohjelmistokehityksestä halvempaa. Nyt koodia syntyy enemmän kuin koskaan, mutta Gartner varoittaa toisesta suunnasta. Kun koodin generoimisen arvo lähestyy nollaa, todellinen kustannus siirtyy tokeneihin, katselmointiin ja vastuun kantamiseen.

Analoginen signaali on sähköauton invertterin heikko lenkki

Sähköauton virranmittauksessa Hall-anturi ei ole katoamassa mihinkään. Sen sijaan ongelmaksi on nousemassa se, miten anturin mittaustieto viedään mikro-ohjaimelle sähköisesti vaikeassa ympäristössä. Melexiksen uusi MLX91229 tuo tähän ratkaisuksi digitaalisen sigma-delta-lähdön.

box mobil 1
box mobil 1
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Tekoäly tuo jakeluun lisää älykkyyttä

ETN - Technical articleTekoäly on jo selkeästi ohittanut kokeiluvaiheen. Avnet Insights 2026 -selvityksen mukaan tekoäly on monilla elektroniikan aloilla jo mukana käytössä olevissa tuotteissa, ja sen soveltaminen yleistyy nopeasti kaikkialla EMEA-alueella.

Lue lisää...

OPINION

Halpa koodi oli vain välivaihe

Tekoäly lupasi tehdä ohjelmistokehityksestä halvempaa. Nyt koodia syntyy enemmän kuin koskaan, mutta Gartner varoittaa toisesta suunnasta. Kun koodin generoimisen arvo lähestyy nollaa, todellinen kustannus siirtyy tokeneihin, katselmointiin ja vastuun kantamiseen.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • Ensimmäiset HDMI 2.2 -laitteet tulevat markkinoille tänä vuonna
  • Lämpösäteilyä voidaan ohjelmoida
  • Yksi piiri vie jarrut kohti ohjelmistopohjaista ohjausta
  • Natriumakku saavutti Teslan kennot valmistuksessa
  • Millimetriaallot tuovat 3D-tarkastuksen pakkauslinjalle

NEW PRODUCTS

  • Bluetooth haastaa UWB:n etäisyysmittauksessa
  • 6 watin DC/DC-muunnin mahtuu tuuman koteloon
  • Lisäkortilla 10 megabitin 4G-yhteys IoT-laitteisiin
  • Yksi anturi korvaa neljä mikrokytkintä autossa
  • Murata kutisti 100 voltin autokondensaattorin 0805-kokoon
 
 

Section Tapet