Tieturvayritys Leviathan Security kertoo, että DHCP-protokollaan sisäänrakennettuja ominaisuuksia hyödyntäen voi hyökkääjä pakottaa dataliikenteen pois suojatusta VPN-tunnelista. Yhtiön mukaan aukko on ollut olemassa jo vuodesta 2002 lähtien.
VPN eli virtuaalinen privaattiverkko toimii luomalla salatun ja turvatun yhteyden käyttäjän laitteen ja VPN-palvelimen välille. Tämä tapahtuu käyttäen VPN-protokollia, kuten IPSec, SSL/TLS tai OpenVPN. Kun käyttäjä muodostaa yhteyden VPN-palvelimeen, kaikki käyttäjän tietoliikenne kulkee salattuna VPN-tunnelissa, joka suojaa sitä ulkopuolisilta silmiltä.
Leviathan Securityn mukaan heidän äskettäin tunnistamansa verkkotekniikka ohittaa VPN-kapseloinnin. Hyökkääjä voi käyttää tätä tekniikkaa pakottaakseen kohdekäyttäjän liikenteen pois VPN-tunnelistaan käyttämällä DHCP:n (Dynamic Host Configuration Protocol) sisäänrakennettuja ominaisuuksia. Tämän seurauksena käyttäjä lähettää paketteja, joita VPN ei koskaan salaa, ja hyökkääjä voi tiedustella tätä liikennettä.
Yhtiö arvioi, että tekniikka on voinut olla mahdollinen jo vuonna 2002, ja se on voitu jo havaita ja mahdollisesti sitä on käytetty hyökkäyksissä. Linux-pohjaisissa käyttöjärjestelmissä ongelmaa on yritetty korjata. Tutkijat muistuttavat, että ongelmaa ei voida korjata yksinkertaisesti poistamalla tuki DHCP-ominaisuudesta, koska tämä voi katkaista Internet-yhteyden myös laillisissa tapauksissa.
VPN-liikenteen avaaminen ei ole mikään yksinkertainen temppu, sillä onnistuakseen hyökkääjällä on oltava oikeuden DHCP-palvelimelle. Tätä haastetta hyökkääjä voi kiertää pystyttämällä verkkoon oman DHCP-palvelimensa.
Leviathan kertoo blogissaan tarkempia tietoja haavoittuvuudesta, jolle on annettu nimeksi TunnelVision (CVE-haavoittuvuutunnus on 2024-3661). Kyse on erittäin vakavasta haavoittuvuudesta, sillä monissa maissa internetin vapaa käyttö on rajoitettu ja VPN-tunneleiden käyttö katsotaan rikolliseksi toiminnaksi, joka voi johtaa jopa hengenvaaraan.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
