Generatiivisen tekoälyn nopea nousu, erityisesti OpenAI:n ChatGPT:n lanseerauksen jälkeen lähes kaksi vuotta sitten, on herättänyt kysymyksen myös suurten kielimallien energiantarpeesta. Huoli ei ole turha, sillä ChatGPT-promptin aiheuttama prosessi kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin vanha perinteinen Google-haku.
BestBrokers-sivuston tiimi päätti selvittää, kuinka paljon sähköä yksi ChatGPT-kysely kuluttaa. Yhden ChatGPT-kyselyn sanotaan kuluttavan 2,9 wattituntia, mikä on noin kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin tyypillinen Google-haku, joka kuluttaa vain 0,3 wattituntia.
Tiimi laski myös OpenAI:n chatpbotin kokonaiskulutuksen. Kävi ilmi, että ChatGPT kuluttaa noin 226,82 miljoonaa kilowattituntia vuodessa pelkästään kysymyksiin vastaamiseen. Tämä tarkoittaa nykyisellä edullisellakin sähkönhinnalla noin 30 miljoonan dollarin energiakustannuksia.
ChatGPT käyttää noin 0,0029 kWh kyselyä kohden. Kun 100 miljoonaa aktiivista viikoittaista käyttäjää kysyy keskimäärin 15 kysymystä viikossa, se kuluttaa noin 226,82 miljoonaa kWh vuodessa. Päivittäin tämä tarkoittaa yli 214 miljoonaa päivittäistä pyyntöä, jotka kuluttavat yli puoli miljoonaa kilowattituntia energiaa.
Tarkemmin sanottuna ChatGPT:n vuodessa kuluttama energia voisi ladata täyteen noin 3,13 miljoonaa sähköajoneuvoa, joiden kunkin keskimääräinen akun kapasiteetti on 72,4 kWh. ChatGPT:n vasteen tuottamiseen käyttämä vuotuinen energia voisi myös antaa sähköä 21 602 yhdysvaltalaiselle kodille vuoden ajan kotitalouksien keskimääräisen vuosittaisen 10 500 kWh:n kulutuksen perusteella.
ChatGPT:n virrankulutuksella voisi ladata lähes 48 miljoonaa älypuhelinta päivittäin vuoden ajan. ChatGPT:n virrankulutus on itse asiassa suurempi kuin 12 pienessä maassa.
Lisätietoja täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
