
Tekniikan lisensiaatti Rauli Kaksonen on kehittänyt Oulun yliopistossa menetelmän, jolla voidaan mitata IoT-laitteiden kyberturvaa. IoT-laitteesta laaditaan tietoturvakuvaus, joka voidaan varmentaa työkalujen avulla ja jolla eri osapuolet voivat todeta tietoturvan todellisen tason.
Kaksosen väitöstyössään esittelemällä menetelmällä voidaan pienentää esineiden internetin (Internet of Things, IoT) kyberturvariskejä. Uusi menetelmä paljastaa ongelmat kyberturvassa aiemmin. Näin voidaan merkittävästi parantaa IoT-laitteiden turvallisuutta ja vähentää laitteiden aiheuttamia riskejä yhteiskunnalle.
Internetiin liitettyjä esineitä (IoT-laitteita) on kaikkialla. Teollisuudessa ne ohjaavat koneita ja prosesseja. Sairaalojen mittarit ja hoitolaitteet on kytketty tietoverkkoon. Myös sähköjärjestelmäämme ohjaavat IoT-laitteet. Taloissamme on etäluettavia mittareita. Kodeissamme on etäohjattavia valoja, siivousrobotteja, kameroita tai verkkoreitittimiä. Jokaisen näistä laitteista tulisi olla tietoturvallinen, mutta näin ei usein ole. Mikä hidastaa turvan kehittämistä?
- Alan sekavat käytännöt ja standardit. Jopa alan ammattilaisten on vaikea arvioida IoT-tuotteiden tietoturvaa. Tämä taas tarjoaa valmistajille mahdollisuuden välttää tietoturvaan panostamisen. Älykäs yhteiskunta on täysin riippuvainen esineiden internetistä. Kyberturva ei ole pysynyt tämän kehityksen tahdissa ja ongelmia paljastuu liian usein, Kaksonen summaa.
Kaksosen uskoo, että hänen kehittämänsä läpinäkyvä ja automatisoitu menetelmä kannustaa kehittämään turvallisempia IoT-järjestelmiä. - On korkea aika tehostaa kyberturvan testaamista ja vaatia todennetusti turvallisia tuotteita, Kaksonen näkee.
Kaksosella on pitkä ura 1990-luvulta lähtien monissa kansainvälisissä teknologiayrityksissä. Nyt hän työskentelee juuri perustetussa kasvuyrityksessä Test of Things. Hänen väitöstutkimuksena tarkastetaan Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa Biomimetiikka ja älykkäät järjestelmät -yksikössä ensi perjantaina.
Kuva: Oulun yliopisto/Mikko Törmänen





Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.



Emerson laajentaa NI PXI-mittalaitevalikoimaa uusilla, aiempaa edullisemmilla moduuleilla. Samalla yhä useammat mittausjärjestelmät pääsevät hyödyntämään Nigel-tekoälyavustajaa, joka nopeuttaa automatisoitujen testien kehittämistä ja vianetsintää.







