Pekka Lundmark toimii Nokian toimitusjohtajana maaliskuun loppuun asti, jolloin vetovastuun ottaa Justin Hotard. Nokian tiedotteessakin sanotaan, että Lundmark aloitti tehtävässään hyvin vaikeaan aikaan, mutta millaisen arvosanan hän ansaitsee ajastaan toimitusjohtajana.
Talousanalyytikoilta arvosana on ollut tyydyttävän ja hyvä välillä. Toimitusjohtajan tärkein tehtävä on tuottaa lisäarvoa yrityksen omistajille ja tältä osin Lundmark ei onnistunut kovin hyvin. Osakkeen kurssi on edelleen samalla noin neljän euron tasolla ja viisivuotisjaksoon mahtuu pitkä aika, jolloin yhtiön ei maksanut osinkoja ollenkaan.
Entä missä kunnossa Nokia on nyt verrattuna kesään 2020? Vuonna 2020 Nokia teki 21,9 miljardin liikevaihdolla 2,1 miljardin liikevoiton. Viime vuonna luvut olivat 19,1 miljardia ja 2,6 miljardia euroa. Reilussa neljässä vuodessa henkilöstön määrä on vähentynyt 92 tuhannesta 78 500:een. Nokia on siis pienempi, mutta kannattavampi yritys nyt.
Lundmarkin aikana Nokia korjasi heti alkuun yhden keskeisen ongelman. Tukiasemissa haluttiin luottaa Intelin prosessoreihin, jotka pettivät lupauksensa. Omien Reefshark-piirien kehitykseen panostettiin nopeasti ja nyt työ on tuottanut tulosta. Nokian radiot ovat yhtä kilpailukykyisiä kuin Ericssonilla, kuten Lundmark sanoi itse tänään.
Lisäksi Nokian core-verkkojen tuotevalikoima lienee tällä hetkellä markkinoiden paras. Kun tähän lisätään vahva osaaminen kiinteissä verkoissa, asema on monella tapaa Ericssonia vahvempi. Optisten verkkojen laitteiden Infinera-jättikauppa on valmistumassa ennen kuin uusi toimitusjohtaja Justin Hotard aloittaa tehtävässään.
Lundmarkin aikaa luonnehtivat kuitenkin monet ongelmat. Nokia on - Ericssonin tapaan - käytännössä suljettu pois Kiinan mobiilimarkkinoilta ja AT&T-liiketoiminnan menettäminen Pohjois-Amerikassa oli yhtiölle kova isku. Suurin ongelma on kuitenkin operaattorimarkkina. 5G-verkoille ei luvata kasvua koko tälle vuosikymmenelle. Lundmark sanoi tänään, että markkina on alkanut elpyä, mutta tutkimuslaitosten mukaan tälle väitteelle ei oikein ole katetta.
Mikä siis arvosanaksi, kun kukaan ei toimillaan voi kääntää markkinaa kasvuun? Ehkä se kuitenkin kääntyy hyvän puolelle. Lundmarkina organisaatiouudistus vaikuttaa onnistuneelta, Technologies-liiketoiminta on hyvässä kunnossa ja privaattiverkoissa ja coren viemisessä pilveen Nokia on edellä kaikkia muita.
On tietysti mielenkiintoista nähdä, mitä datakeskus- ja tekoälypuolelta tuleva Justin Hotard tekee Nokian mobiiliverkkojen liiketoiminnalle. Jonkun pitää jatkossakin liittää käyttäjät verkkoon hyödyntämään tekoälyä ja suurin osa näistä liitetään verkkoon mobiilisti. Avoimista Open RAN -verkoista puhutaan paljon, mutta niiden markkina on edelleen pieni ja ORAN-tekniikassa on edelleen ongelmansa. Ennustetaan siis, että perinteinen tukiasemaliiketoiminta säilyy jatkossakin Nokian yhtenä tukijalkana.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
