Suomen viranomaisviestintä valmistautuu siirtymään kohti uuden sukupolven teknologioita, joissa 5G-verkon viipalointi (network slicing) mahdollistaa saumattoman ja priorisoidun yhteyden myös kansainvälisessä käytössä. Erillisverkkojen teknologiajohtaja Antti Kauppinen vahvistaa, että viipalointi tulee osaksi Virve 2 -verkon toimintakykyä – vaikkei se ole vielä käytössä.
- Virve 2 -verkko mahdollistaa jo nyt 5G-radioverkon viipaloinnin, mutta sen käyttöönotto ei ole vielä ajankohtainen, kun palvelu voidaan toistaiseksi varmistaa viranomaisetuoikeustoimenpiteillä, Kauppinen kertoo. Näitä keinoja ovat niin sanotut QPP-toiminnot – Quality, Priority ja Pre-emption – joiden avulla viranomaisten viestintä saa etuoikeuden verkon kapasiteetissa.
Verkon viipaloinnin hyödyt korostuvat erityisesti tilanteissa, joissa viranomaisyksiköt liikkuvat valtioiden rajojen yli. Kauppisen mukaan ratkaisu nousee yhä ajankohtaisemmaksi sitä mukaa, kun 5G Standalone (SA) yleistyy kaikissa Pohjoismaissa. - Varmasti asia on ajankohtainen viimeistään siinä vaiheessa, kun 5G SA on ainut teknologia kaikissa Pohjoismaissa ja varsinkin pohjoisen raja-alueilla.
Virve 2 -verkon tekninen toteutus rakentuu Ericssonin core-verkon ympärille, ja kaupallisena operaattorikumppanina toimii Elisa. Elisan radioverkon tukiasemat on kytketty suoraan Virve 2:n core-verkkoon MOCN-arkkitehtuurilla (Multi Operator Core Network), joka mahdollistaa usean operaattorin yhteiskäytön yhdellä tukiasemalla. Samaa ratkaisua hyödynnetään myös Telian ja DNA:n verkoissa osana Suomen yhteisverkkoa.
Kauppisen mukaan viranomaisverkoissa siirrytään laajakaistaan vuosikymmenen lopulla. Virve-verkon core on jo teknisesti valmis viipalointiin. Todennäköisesti se edellyttää hänen mukaansa vain joitain päivityksiä tai asetusten muutoksia.
Viranomaisviestintä Euroopassa toteutetaan European Critical Communication System (EUCCS) -palvelun avulla. EUCCS yhdistää kansalliset viranomaisverkot ja mahdollistaa saumattoman viranomaisroamingin yli maarajojen. - EUCCS mahdollistaa toimivat viranomaispalvelut kaikkialla Euroopassa, Kauppinen toteaa.
Nokian, Telian ja Puolustusvoimien maaliskuussa toteuttama maailman ensimmäinen kolmen maan rajat ylittävä 5G-viipale osoitti, että teknologia on jo valmista käytettäväksi kriittisiin tarkoituksiin. Erillisverkoissa viipaloinnin käyttöönotto etenee kuitenkin hallitusti ja viranomaiskäyttöön räätälöityjen toimintamallien mukaisesti.
Mikä ihmeen viipale?
5G-verkkoviipalointi (network slicing) tarkoittaa sitä, että yhdestä fyysisestä 5G-verkosta voidaan lohkaista useita rinnakkaisia, virtuaalisia verkkoja – eli viipaleita – joilla kaikilla on omat sääntönsä, nopeutensa, viiveensä ja tietoturvatasonsa. Esimerkiksi pelkästään viranomaiskäyttöön voidaan luoda oma viipale, joka ei kuormitu muiden käyttäjien dataliikenteestä ja joka on eristetty muista verkon osista.
Tällainen ratkaisu mahdollistaa esimerkiksi sen, että pelastus-, poliisi- tai puolustusviranomaiset voivat käyttää yhteistä kaupallista 5G-verkkoa ilman, että yhteydet vaarantuvat tai hidastuvat kuluttajien videostriimien vuoksi. Nyt testattu viipale kykeni siirtymään saumattomasti maiden rajojen yli, mikä avaa ovia monikansalliselle 5G-pohjaiselle viranomaisverkolle.
Kontron aloitti vuoden 2025 vahvasti, raportoidessaan merkittävää kasvua kannattavuudessa ja tilauskannassa. Samalla yhtiö laajentaa IoT-tuotevalikoimaansa uudella LTE-yhteyksiä hyödyntävällä teollisuuslaitteella.
Kalifornialainen vuonna 2008 perustettu Amprius Technologies on valmis siirtymään sarjatuotantoon uudenlaisen akkukennotekniikkansa kanssa. Yhtiön "Sicore"-niminen kenno käyttää pii-nanopilareihin perustuvaa anoditeknologiaa ja saavuttaa huipputason energiatiheyden: 450 Wh/kg painon mukaan ja 950 Wh/l tilavuuden mukaan.
GaN-teknologian edelläkävijä Navitas Semiconductor on julkistanut uuden GaNSense Motor Drive IC -piirisarjan, joka mullistaa moottorinohjauksen tehokkuuden ja integraation. Uusi ratkaisu yhdistää kaksi galliumnitridi-FET-transistoria (GaN FET), ohjauksen, suojaukset ja virranmittauksen yhteen, täysin integroituun piiriin.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
