Suomi kuuluu edelleen maailman innovatiivisimpien maiden joukkoon, mutta Nokian merkitys suomalaisessa innovaatiotoiminnassa on yhä huomattava. Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn tuoreessa Global Innovation Index 2026 -vertailussa Nokia on Helsingin innovaatiokeskittymän johtava patentinhakija. Tieteellisten julkaisujen puolella kärkipaikkaa pitää Helsingin yliopisto.
WIPOn vertailussa Suomi sijoittuu maailman kahdeksanneksi innovatiivisimmaksi maaksi. Kaikkiaan vertailussa on mukana 139 taloutta. Suomen vahvuudet näkyvät erityisesti patentoinnissa: suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomi on maailman ykkönen kansainvälisissä PCT-patenttihakemuksissa, viides patenttihakemuksissa ja viides myös patenttiperheiden määrässä.
Helsinki sijoittuu maailman sadan merkittävimmän innovaatiokeskittymän vertailussa 59. Kun innovaatiotoimintaa tarkastellaan suhteessa keskittymän väestömäärään, Helsinki nousee kuitenkin maailman kärkikymmenikköön ja Euroopan unionin kärkeen yhdessä Alankomaiden Eindhovenin kanssa.
Innovaatiokeskittymien vertailussa otetaan huomioon kolme tekijää: kansainväliset PCT-patenttihakemukset, tieteelliset julkaisut sekä riskipääomasijoitukset. Viimeksi mainittu mittari lisättiin vertailuun vuonna 2025, jotta myös startup-yritysten ja tutkimuslähtöisten kasvuyritysten merkitys näkyisi paremmin.
Vuoden 2026 raportin erityisteemana on deep science -yrittäjyys eli tieteellisiin läpimurtoihin perustuvien yritysten syntyminen ja kasvu. Suomessa WIPO tunnistaa 267 tällaista startup- tai spinout-yritystä. Niistä peräti 67 prosentilla on patentteja, mikä on maailman toiseksi korkein osuus Etelä-Korean jälkeen.
Suomalaisista deep science -yrityksistä erottuvat erityisesti ĆURA ja Varjo Technologies. Patenttiperheiden määrällä mitattuna ĆURA on Euroopan johtava deep science -yritys ja Varjo neljänneksi suurin. Ne osoittavat, että Nokian rinnalle on syntynyt myös uusia kansainvälisesti merkittäviä teknologian kehittäjiä.
Patentointi on tutkimuslähtöisille yrityksille erityisen tärkeää, koska teknologian kehittäminen kaupalliseksi tuotteeksi voi kestää vuosia ja vaatia huomattavia pääomia. Patentit suojaavat kehitystyön tuloksia, mutta ne ovat myös väline rahoituksen hankkimiseen, lisensointiin ja kansainvälisten kumppanuuksien rakentamiseen.
WIPOn raportti nostaa esiin myös eurooppalaisen innovaatiotoiminnan ongelman. Euroopan johtavat innovaatiokeskittymät tuottavat lähes 30 prosenttia enemmän tieteellisiä julkaisuja kuin yhdysvaltalaiset keskittymät, mutta riskipääomasijoitusten määrä jää vain noin 40 prosenttiin Yhdysvaltojen tasosta. Tutkimusta syntyy siis runsaasti, mutta sen kaupallistamiseen on käytettävissä selvästi vähemmän riskipääomaa.
Maailman suurin innovaatiokeskittymä on toista vuotta peräkkäin Kiinan Shenzhenin, Hongkongin ja Guangzhoun muodostama alue. Toisena on Japanin Tokio–Jokohama ja kolmantena Yhdysvaltojen San Jose–San Francisco. Euroopan korkeimmalle sijoittuva keskittymä on kahdeksantena oleva Lontoo.
Suomen tulokset kertovat vahvasta tutkimus- ja patentointiosaamisesta sekä uusien teknologiayritysten noususta. Nokian asema Helsingin johtavana patentinhakijana muistuttaa kuitenkin siitä, kuinka merkittävä rooli yhdellä yrityksellä on edelleen suomalaisessa innovaatiotoiminnassa.
WIPOn raporttiin voi tutustua täällä.
