
Lääketieteellinen elektroniikka on yksi nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista. Väestön ikääntyminen, erityisesti länsimaissa, ja terveydenhuollon teknologioiden jatkuva kehitys pitävät yllä kovaa kysyntää ja ohjaavat alan tutkimus- ja tuotekehitystä, kirjoittaa Digi Internationalin OEM-ratkaisuista Euroopassa vastaava johtaja Ronald Singh.
Markkina voidaan jakaa karkeasti neljään pääalueeseen. Ensimmäisen muodostavat kotiin tarkoitetut testaus- ja seurantatuotteet, kuten verenpainemittarit, verensokerimittarit ja happisaturaatiomittarit. Näiden suosio kasvaa, kun hoitoa siirretään yhä enemmän sairaalasta kotiin ja kuluttajat ottavat aktiivisemman roolin oman terveytensä seurannassa. Vuosittain tällaisia laitteita toimitetaan yli sata miljoonaa – volyymi, joka vastaa tietokoneiden ja viihde-elektroniikan tuotantomääriä.
Toinen osa-alue on kuvantaminen, johon kuuluvat esimerkiksi röntgen, CT- ja MRI-laitteet sekä sydänfilmit. Näiden hankinta on yleensä terveydenhuollon organisaatioiden suuria pääomainvestointeja. Kolmantena ryhmänä ovat kliiniset ja diagnostiset laitteet sekä terapiaratkaisut, kuten defibrillaattorit, lääkeannostelijat ja jopa elimistöön implantoitavat laitteet. Neljänneksi voidaan nostaa IT- ja viestintäratkaisut, joissa sairaalaympäristöön on kehitetty erityisiä sovelluksia, kuten hoitajakutsujärjestelmiä ja valvontaratkaisuja.
Vaikka laitteet eroavat toisistaan käyttötarkoituksen mukaan, niitä yhdistävät tietyt keskeiset vaatimukset. Ensinnäkin laitteiden on oltava pitkäikäisiä ja varaosien saatavuuden taattua, etenkin kun kyse on pääomainvestoinneista. Toiseksi kyberturvallisuus on kriittinen tekijä – niin laitteiden ohjelmistoissa kuin potilastietojen suojauksessa. Kolmanneksi luotettavuus ja takuut ovat välttämättömiä, sillä pienikin vika voi aiheuttaa hoitoviiveitä ja potilasturvallisuuden vaarantumista. Neljänneksi korostuvat datayhteydet ja ennakoiva huolto: laitteiden täytyy pystyä keräämään ja välittämään tietoa turvallisesti sekä päivittymään etänä.
Viime vuosien komponenttipula on tuonut esiin toisen tärkeän seikan. Yhä useampi valmistaja siirtyy yksittäisten komponenttien kokoamisesta järjestelmämoduuleihin (System-on-Module, SOM). Yksi SOM voi sisältää satoja komponentteja, mikä yksinkertaistaa suunnittelua ja vähentää toimitusketjun riskejä. Samalla markkinoille pääsy nopeutuu, kun laitevalmistaja voi keskittyä oman tuotteensa ydinratkaisuihin eikä jokaisen yksityiskohdan suunnitteluun.
SOM-pohjaisilla ratkaisuilla on monia etuja: ne tarjoavat vakaan ohjelmistoalustan, helpottavat sertifiointeja ja mahdollistavat suorituskyvyn skaalautuvuuden ilman, että laitteen fyysinen rakenne muuttuu. Lisäksi mukana on usein valmiiksi integroitu tietoturvakerros, joka suojaa tuotteet jatkuvasti kehittyviä kyberuhkia vastaan.
Hyvä esimerkki tästä kehityksestä on Digi Internationalin ConnectCore-tuoteperhe. Se yhdistää teollisuustason komponentit, tiukat testaukset ja pitkän, jopa kymmenen vuoden elinkaaren. Laitteisiin sisältyy kattava tietoturvaympäristö sekä pilvipalvelut, jotka mahdollistavat etähallinnan, ohjelmistopäivitykset ja laitteiden seurannan reaaliaikaisesti. Näin valmistajat voivat tarjota loppukäyttäjille turvallisia ja luotettavia ratkaisuja, jotka kestävät sekä teknologian kehityksen että tiukat sääntelyvaatimukset.
Lääketieteellinen elektroniikka on kriittinen osa modernia terveydenhuoltoa. Se vaatii paitsi teknologista osaamista myös kykyä ennakoida tulevia tarpeita. SOM-ratkaisut vastaavat tähän haasteeseen – ne tarjoavat nopeamman tien markkinoille, varmistavat luotettavuuden ja ennen kaikkea turvaavat potilaan hyvinvoinnin.

Ronald ”Ron” Singh, Digi International












