
Generatiivisen tekoälyn käyttö kasvaa maailmalla nopeasti, mutta Suomi ei kuulu kehityksen terävimpään kärkeen. Microsoftin AI Economy Instituten tuoreen raportin mukaan 27,3 prosenttia Suomen työikäisestä väestöstä käytti generatiivisen tekoälyn työkaluja vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Sijoitus globaalissa vertailussa on 28.
Vertailun vuoksi Norjassa käyttöaste on jo 46,4 prosenttia, Ruotsissa 33,3 prosenttia ja Tanskassa 28,7 prosenttia. Yhdysvalloissakin osuus on 28,3 prosenttia, vaikka maa on tekoälyinfrastruktuurissa ja mallikehityksessä maailman kärjessä.
Globaalisti generatiivista tekoälyä käyttää nyt 16,3 prosenttia työikäisestä väestöstä. Käyttö kasvoi vuoden ensimmäisestä puoliskosta 1,2 prosenttiyksikköä. Samalla kuilu teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden välillä syvenee: niin sanotussa globaalissa pohjoisessa käyttöaste on 24,7 prosenttia, globaalissa etelässä 14,1 prosenttia.
Raportin mukaan tekoälyn käyttöönotto on vahvinta maissa, jotka ovat panostaneet pitkäjänteisesti digitaaliseen infrastruktuuriin, osaamiseen ja julkisen sektorin AI-strategioihin. Yhdistyneet arabiemiirikunnat (64 %) ja Singapore (60,9 %) ovat maailman kärjessä, mutta Norja on noussut kolmanneksi 46,4 prosentin käyttöasteella.
Suomen kasvu vuoden alkupuoliskosta oli 1,7 prosenttiyksikköä. Se on maltillinen lisäys, mutta jää selvästi jälkeen nopeimmin kasvaneista maista. Esimerkiksi Etelä-Korea kasvatti käyttöä 4,8 prosenttiyksikköä ja Arabiemiirikunnat 4,5 prosenttiyksikköä.
Digitaalinen maa, mutta varovainen käyttäjä
Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Teemu Vidgrén muistuttaa, että lähtökohdat Suomessa ovat kunnossa. - Suomi ja muut Pohjoismaat tunnetaan investoinneista teknologiaan ja edistyksellisistä digitaalisista palveluista, mikä näkyy myös tekoälyn käyttöönotossa. Kuten Norjan esimerkki osoittaa, on mahdollista nousta tekoälyn käytön huipulle olematta teknologinen suurvalta.
Vidgrénin mukaan myös Suomella on kaikki edellytykset hyötyä täysimittaisesti tekoälyn tuottavuus- ja kilpailukykyeduista sekä entistä paremmista julkisista palveluista, mutta tämä edellyttää jatkossakin panostuksia digitaaliseen osaamiseen ja infrastruktuuriin sekä tekoälyn vastuulliseen käyttöön.
Raportti mittaa tekoälyn ”diffuusiota” eli sitä, kuinka suuri osuus työikäisistä on käyttänyt generatiivisen tekoälyn työkaluja tarkastelujaksolla. Mittari perustuu anonymisoituun Windows-telemetriaan.
Raportti nostaa esiin myös laajemman geopoliittisen ulottuvuuden. Yhdysvallat ja Kiina hallitsevat 86 prosenttia globaalista datakeskuskapasiteetista, ja kiinalainen avoimen lähdekoodin DeepSeek-alusta on kasvattanut nopeasti jalansijaansa erityisesti Afrikassa ja muilla markkinoilla, joilla länsimaiset palvelut eivät ole olleet helposti saatavilla.





















Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.