Mikään aukko ei nykyään jää verkossa kokeilematta. Suurten yritysten verkkopalveluita skannataan useita kertoja päivässä, ja koko internet voidaan skannata 45 minuutissa, kun aikaisemmin siihen on mennyt viikkoja, kirjoittaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa tutkimusaluejohtajana toimiva Ari Alamäki.
Kuvittele, että murtovaras on joka hetki kokeilemassa, pääseekö hän sisään kotiisi tai yrityksesi toimitiloihin. Tai että rikollinen pystyy minuutin aikana skannaamaan helikopterista, onko kaupungissa yhtään auki unohtunutta ovea. Tällainen on nykytilanne internetissä.
Kuvaus hätkähdytti, vaikka olin jo yli vuosikymmen sitten hämmästellyt palvelunestohyökkäysten päivittäistä määrää maailmalla reaaliaikaisen datan kautta. Kymmenessä vuodessa haavoittuvuuksien skannauksen nopeus on kasvanut 1500-kertaiseksi.
Tietoverkosta on tullut modernin yhteiskunnan keskeinen moottori, joka on lisännyt työn tehokkuutta ja tuonut ajallisia säästöjä. Toisaalta se on myös muuttunut haavoittuvammaksi, kun kansainväliset rikolliset ovat alkaneet hyödyntää sitä yhä enemmän. Verkon kautta varastetut tai kiristetyt rahat on mahdollista muuttaa kryptovaluutoiksi, jolloin niiden jäljittäminen on tavallisten pankkien ja viranomaisten ulottumattomissa.
Verkko on myös yhä enemmän valtioiden pelikenttä sekä hyvässä että pahassa: ilmiöitä löytyy vaalivaikuttamisesta vakoiluun ja kybersotaan.
Suomalaisista verkkopankeista on tänä vuonna varastettu miljoonia euroja. Pankkitunnusten kalastelun määrä on kasvanut vuodessa 65 prosenttia, ja sitä tehdään kaikkien pankkien nimissä (Kyberturvallisuuskeskus 2021). Kalastelu tapahtuu yleensä valesivustojen, sähköpostien tai tekstiviestien avulla (Yle 2021).
Asia koskettaa siten jollakin tavalla lähes kaikkia kansalaisia koululaisista eläkeläisiin. Kyberrikollisuus ei ole pelkästään viranomaisten, puolustusvoimien tai suuria liikesalaisuuksia käsittelevien firmojen ongelma. Siksi kyberturvallisuuteen liittyvät asiat pitäisi olla entistä vahvemmin osana kansalaisten digitaalista lukutaitoa.
Meistä tallentuu yhä enemmän tietoa verkkoon: asioimme verkon kautta ja jätämme sitä kautta sinne digitaalisia jalanjälkiä, ja useimmat jakavat itsestään tietoa sosiaalisen median kanavissa. Joillakin saattaa olla jopa tallentunut matkapuhelimeen vakoilua suorittava haittaohjelma, joka toimii käyttäjän tietämättä (ks. Yle 2021). Kaikki huijaukset eivät siis tapahdu luottokorttinumeroa väärin käyttämällä.
Kaikkia kyberrikollisuuden muotoja ei tehdä murtautumalla vaan esimerkiksi huijaamalla käyttäjä klikkaamaan väärennetylle sivustolle, jonne tämä ei haluaisi päätyä. Siksi kansalaisten digitaalinen lukutaito myös kyberturvallisuuden vaarojen tunnistamisessa on yhä tärkeämpää. Ehkä digitaalisen lukutaidon käsitteeseen tulisikin lisätä myös kyberturvallisuuden riskien tunnistaminen.
Kirjoittaja Ari Alamäki toimii tutkimusaluejohtajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.
Teollisuusautomaation verkot ovat perinteisesti vaatineet erillisiä yhdyskäytäviä, verkkokytkimiä ja protokollamuuntimia eri järjestelmien väliseen tiedonsiirtoon. NXP Semiconductorsin uusi i.MX RT1180 -mikro-ohjain haastaa tämän ajattelutavan kokoamalla suuren osan tarvittavista toiminnoista yhteen piiriin.
Ethernetin versio 10BASE-T1S luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia vahvaa yhteentoimivuutta ja turvallisuutta vaativien toiminnallisten OT-verkkojen ja perinteisten IT-verkkojen yhdistämisessä. Dataan päästään käsiksi verkon reunalla olevista solmuista, jolloin verkkoa voidaan käyttää uusien älykkäiden ja ennakoivien palvelujen sekä omaisuuden seuranta- ja hallintaratkaisujen tarjoamiseen. Tämä tuo lukuisia etuja myös kustannuspuolella.