Euroopan unionin Iris2-satelliittiverkosta rakennetaan ennen kaikkea turvallisuus- ja puolustusviranomaisten tietoliikenneverkkoa. EU omien tietojen mukaan verkon pääkäyttäjiin kuuluvat armeija, poliisi ja rajavalvonta. Starlinkin eurooppalaiseksi vaihtoehdoksi rakennettava järjestelmä kasvaa samalla 348 satelliittiin.
Euroopan komissio ja Iris2 toteuttava SpaceRISE-konsortio ovat allekirjoittaneet sopimuksen, joka siirtää hankkeen suunnittelusta varsinaiseen toteutusvaiheeseen. Samalla verkkoon lisätään 66 satelliittia, jotka vahvistavat erityisesti puolustus-, turvallisuus- ja kriisiviestintäkapasiteettia.
EU määrittelee Iris2 pääasiallisiksi käyttäjiksi hallitukset ja pelastus- ja turvallisuusviranomaiset. Käyttökohteiksi mainitaan suoraan armeija, poliisi, palokunnat ja rajavalvonta sekä EU hyväksymät puolustuskäyttäjät ja siviili- ja sotilasdroonit. Kaupallisia palveluja on tarkoitus tarjota tämän rinnalla.
Valmis Iris2-konstellaatio koostuu 348 satelliitista. Niistä 330 sijoitetaan matalalle LEO-kiertoradalle ja 18 keskikorkealle MEO-radalle. LEO-satelliiteilla haetaan lyhyttä viivettä ja nopeita yhteyksiä, kun taas MEO-satelliitit kattavat laajempia alueita.
Iris2 on pidetty Euroopan vastauksena SpaceX Starlinkille, mutta EU tavoitteena ei ole rakentaa pelkkää kuluttajalaajakaistaverkkoa. Keskeinen tavoite on Euroopan oma, suvereeni ja turvallinen satelliittiyhteys, joka toimii myös kriiseissä ja vähentää riippuvuutta Euroopan ulkopuolisista palveluista.
Ensimmäiset Iris2-satelliitit on tarkoitus laukaista eurooppalaisilla kantoraketeilla vuonna 2029. Ensimmäisten palvelujen EU hyväksymille viranomaiskäyttäjille on määrä käynnistyä vuonna 2030.
Verkkoa operoi SpaceRISE-konsortio, jonka muodostavat SES, Eutelsat ja Hispasat. Teknisenä viranomaisena toimii Euroopan avaruusjärjestö ESA ja viranomaispalvelujen järjestämiseen osallistuu EU avaruusohjelmavirasto EUSPA.
Iris2 palvelee myös siviili- ja kaupallisia yhteyksiä, mutta tuore laajennus ja EU oma käyttötarkoitusten määrittely kertovat painopisteestä. Euroopan oma satelliittiverkko rakentuu ennen kaikkea tilanteisiin, joissa turvalliset yhteydet ovat kriittisiä – myös sotilaallisessa käytössä.
Tekoälypalvelinten kasvava tehotiheys tekee datakeskusten varmistamisesta aiempaa monimutkaisempaa. Ylimääräiset teholähteet voivat parantaa käyttövarmuutta, mutta samalla ne lisäävät lämpökuormaa ja häiritsevät ilmavirtoja. Siksi tehonsyöttö, varmennus ja jäähdytys on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena.