HMD Global on pian nelivuotias yritys, siis vielä startup. Alusta asti Nokia-puhelimissa on tavoiteltu suomalaisuutta ja omaleimaisuutta. Älypuhelimen kaltaisessa laitteessa tämä on erittäin vaikeaa. Päämuotoilija Miika Mahosen johdolla tehdään vuosittain satoja eri malleja ja prototyyppejä.
HMD:n muotoilutiimissä on kahdeksan työntekijää, joista joka toisella on tausta Nokian designtiimissä. Eri laitteisiin haetaan samaa muotokieltä: pelkistettyä, vahvaa, ajatonta, luotettavaa, korkealaatuista. Tehtävä ei ole helppo.
- Nokialla on laitteita 15 euron puhelimesta 600 euron 5G-puhelimeen, mutta samat muotoiluperiaatteet koskevat kaikkia malleja. Laitteen pitää olla kaunis ja tuntua omalta, Mahonen sanoo.
Mahosen tiimin uusin työnäyte on vastikään tullut Nokia 8.3, joka on samalla HMD:n ensimmäinen 5G-puhelin. Kuten normaalisti, 5G-puhelimenkin tuotekohtainen suunnittelu alkoi noin vuosi ennen lanseerausta.
- 8.3:n suunnittelussa oli mukana yhteensä 5 muotoilijaa ja muuta suunnittelijaa. Teollisia muotoilijoita, materiaalisuunnittelija, graafinen suunnittelija ja pakkaussuunnittelija. Projekti alkoi konseptoinnista, jossa määriteltiin laitteen speksejä ja samalla suunniteltiin ja muotoiltiin itse puhelinta. Yleensä suunnittelemme monia konsepteja, joista sitten valitaan paras suunta ja se kehitetään valmiiksi tuotteeksi. Myös 8.3-projektissa teimme monia erilaisia malleja ja paras sitten päätyi jatkoon.
Vanhat ”puumallit” edelleen käytössä
Käytämme 3D- ja 2D-ohjelmia suunnitteluun. Kaikki designit mallinnetaan 3D-ohjelmalla ja datasta tehdään mockupeja ja prototyyppejä. Myös materiaalit ja värit testaan malleissa ja protoissa, Mahonen tarkentaa.
Eri valmistajien älypuhelimia voi olla välillä vaikea erottaa toisistaan. Tämän muotoilun vaikeuden Mahonenkin myöntää. - Teknologia määrää paljon sitä, miltä tuote näyttää. Näkyvin osa on näyttö ja näyttöteknologia määrittää tuotteen koon ja perusmuodon.
Myös akku määrää suuresti laitteiden muodon. - Akkuteknologiaa kehitetään koko ajan ja kuten uusista puhelimista näkee, akut ovat jo aika isoja verrattuna parin vuoden takaisiin puhelimiin.
Älypuhelin on antenneja sisältävä tietoliikennelaite ja antennit tuovat omat tarpeet ja rajoituksensa suunnitteluun. - Nyt kun siirrytään 5G-teknologiaan rakenne muuttuu vielä monimutkaisemmaksi ja vaatii paljon kehitystyötä. Tämä on välttämätöntä ottaa huomioon myös suunnittelussa. Meille on tärkeää, että käytettävyys ja tuotteen suorituskyky on korkealla tasolla, Mahonen korostaa.
Nokia 8.3 5G:ssä on suunnitteluvalintoja, jotka ovat herättäneet kysymyksiä. Sellainen on esimerkiksi laitteen vasempaan reunaan istutettu dedikoitu fyysinen nappi Google Assistantille. Miksi siihen päädyttiin?
- Nappi tarjoaa paremman integroinnin Google Assistantiin ja myös nopean käytön, Mahonen perustelee.
Oikeaan reunaan sijoitettu sormenjälkianturi on toinen esimerkki ja se on saanut lähinnä kiitosta. - Sivussa oleva sormenjälkianturi oli haasteellinen, koska sen piti mahtua pienempään tilaan. Myös anturin koko ja kosketusalue on pienempi. Puhelimen reunassa anturin käytettävyys on erittäin hyvä. Anturi on tarkka ja nopea ja kehitystyö onnistui sen kohdalla erittäin hyvin, Mahonen kehuu. Puhelimen testin jälkeen kehuihin on helppo yhtyä.
Yksinkertainen on kaunista
Mahonen korostaa, että Nokia-puhelinten muotoilussa yksinkertaisuus ja hyvä käytettävyys on tärkeää. - Suomalaisessa ja pohjoismaalaisessa designfilosofiassa yksinkertaisuus on kaunista. Laitteisiin ei lisätä sellaista, mitä niissä ei tarvita. Yksinkertaisuus ja kaikkien detaljien tarkka suunnittelu tekee tuotteesta ja designista pitkäikäisen. Se kestää aikaa ja näyttää hyvälle vielä vuosien päästä.
Nokia 8.3 5G sisältää edelleen vanhan audioliittimen, vaikka monen muun valmistajan laitteista se on jo kadonnut. Päätökset liittimistä tai vaikkapa uuteen liitäntään siirtymisestä ovat suunnittelijalle isoja kysymyksiä. - Tutkimme aina tulevaisuuden teknologioita. Jos teknologia on sillä tasolla, että korkean laadun voi taata ja tuote on sopiva markkinoille, ajamme kehitystä eteenpäin.
C-tyypin USB-liitäntä on käytännössä vallannut kännykät, mutta voisiko se jossakin vaiheessa poistua? – USB-standardi toimii kaikkialla, joten olisi vaikea luopua siitä. Tällä hetkellä voit ostaa kaapelin mistä tahansa liikkeestä, jos se häviäisi. Erikoiskaapelit tai laturit voisi tehdä käytöstä vaikeampaa. Langaton lataus on hyvä tekniikka, mutta kaapeli on todella varma ja nopea ratkaisu. Lisäksi sillä on hyvä käytettävyys, koska puhelinta voi käyttää sitä ladattaessa, Mahonen pohtii.
Yksi asia, mistä Nokia-puhelimet edelleen tunnistaa, on ikoninen logo. HMD:n suunnittelemissa Nokia-puhelimissa on tähän asti ollut fyysinen logo. Kun näyttö valtaa lähes sata prosenttia etupinnasta, katoaako fyysinen logo? Mitä tulee tilalle?
- Logolla haluamme vahvistaa brändi-identiteettiä. Koska näyttöteknologia määrittelee paljon etupuolen suunnittelua, hyvin tehdyt uniikit detaljit kuten logomme sopii siihen mainiosti. Työskentelemme uusien mallien kanssa ja tulevaisuudessa muutoksia voi varmasti tulla teknologioiden muuttuessa.
Mahonen ei kuitenkaan suostu paljastamaan enempää Nokia-puhelimien tulevista ratkaisuista. - Todella kiinnostavien tulevaisuuden konseptien kanssa teemme jo kovasti töitä, hän päättää.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
