Verkkokalasteluhyökkäysten määrä on lisääntymään päin kaikkialla maailmassa. Tämä käy ilmi kyberturvallisuusyritys Proofpointin State of the Phish -raportista.
Raportti perustuu kahteen eri tutkimukseen, joihin osallistui 3500 työntekijää ja 600 tietoturva-asiantuntijaa seitsemässä eri maassa. Yli 75 prosenttia osallistuneista tietoturva-asiantuntijoista ilmoitti, että heidän yrityksensä oli joutunut sekä onnistuneiden että epäonnistuneiden verkkokalastusyritysten kohteeksi vuoden 2020 aikana. Hieman yli puolet (57 prosenttia) ilmoitti, että vuoden aikana oli tapahtunut onnistunut tietojenkalasteluhyökkäys.
Proofpointin Pohjoismaiden johtaja Örjan Westman ei ole yllättynyt tästä kehityksestä ja nostaa etenkin käynnissä olevan pandemian esille yhtenä syynä siihen, miksi verkkokalasteluhyökkäykset onnistuvat tällä hetkellä erityisen hyvin.
- Etätyön vuoksi yritysten on oltava erityisen tarkkaavaisia. Kun ihmiset työskentelevät toimiston ulkopuolella, turvallisuusrutiinit eivät yleensä ole yhtä hyviä kuin mitä ne toimistolla olisivat, Örjan Westman sanoo.
Westmanin mukaan kyberrikolliset ovat yhä suuremmassa määrin alkaneet käyttää uudenlaista keinoa yritysten sähköpostisuojauksen kiertämiseen. Verkkokalasteluhyökkäykset perustuvat useimmiten siihen, että vastaanottajaa pyydetään napsauttamaan lähetetyssä sähköpostissa olevaa linkkiä. Yrityksen sisäiset suojaustoiminnot luokittelevat linkin yleensä epäilyttäväksi sisällöksi, minkä seurauksena sähköposti pysäytetään jo ennen sen saapumista postilaatikkoon. Nyt kyberrikolliset ovat alkaneet lähettää tyhjiä linkkejä sisältäviä sähköposteja perjantai-iltaisin, kun vain harvat työntekijät kirjautuvat sisään sähköpostilaatikkoonsa, ja lisäävät linkin taakse sisältöä vasta maanantaina, kun työntekijät ovat palanneet töihin. Siten suojaustoiminnon on vaikeampi varoittaa sähköpostista. Tyhjillä linkeillä on nimittäin taipumus päästä suojaverkon läpi.
- Kyberrikolliset käyttävät tätä keinoa suojaustoiminnon huijaamiseen, minkä vuoksi organisaation on huolehdittava näistä kalasteluyrityksistä manuaalisesti. Se vie erittäin paljon enemmän aikaa. Ja sillä välin on suuri riski, että sähköposti leviää laajasti yrityksen sisällä.
Westman suosittelee edistynyttä sähköpostisuojaa, jotta tämäntyyppisiä ansoja ei pääse muodostumaan. Lisäksi suojaa on täydennettävä henkilökunnan jatkuvalla ja laadukkaalla koulutuksella, jotta kaikki ymmärtävät hyvän sähköpostihygienian tärkeyden – ja sen, mitä riskejä puutteelliset rutiinit aiheuttavat.
- Sähköposti on edelleen yleisin kyberrikollisten hyökkäysmenetelmä. On erittäin tärkeää varmistaa, että käyttäjät ymmärtävät, miten kyberhyökkäyksen voi havaita ja miten tärkeää niistä on ilmoittaa, Örjan Westman sanoo.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
