Euroopan komissio ehdotti eilen joukon sääntöjä ja toimenpiteitä, joilla pyritään viemään Eurooppa johtoasemaan luotettavan tekoälyn alalla. Tarkoituksena on maailman ensimmäisen tekoälylainsäädännön avulla taataan ihmisten ja yritysten turvallisuus ja perusoikeudet myös tekoälyä käytettäessä.
- Kun on kyse tekoälystä, luotettavuus on välttämätön edellytys, ei lisäominaisuus, kommentoi Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager.
Uudella tekoälyasetuksella (Artificial Intelligence Act) varmistetaan, että eurooppalaiset voivat luottaa tekoälysovelluksiin. Oikein suhteutetuilla ja joustavilla säännöillä puututaan tekoälyjärjestelmien erityisriskeihin.
Tekoälyasetus on EU:n uuden datalainsäädännön kanssa unionin keskeisimpiä hankkeita. Uusia sääntöjä sovelletaan suoraan samalla tavoin kaikissa EU-maissa tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan tekoälymääritelmän pohjalta.
Tekoälyn riskit komission ehdotus jakaa neljään luokkaan. Ei-hyväksyttävä riski liittyy järjestelmiin, joita pidetään selvänä uhkana ihmisten turvallisuudelle, toimeentulolle tai oikeuksille. Tällaiset järjestelmät asetus kieltää kokonaan.
Suuren riskin järjestelmiksi luetaan tekoälyjärjestelmät, joita käytetään esimerkiksi kriittisissä infrastruktuureissa, tuotteiden turvakomponenteissa, keskeisissä yksityisissä ja julkisissa palveluissa ja lainvalvonnassa. Tällaisia tekoälyjärjestelmiä saa tuoda markkinoille ainoastaan, jos ne täyttävät tiukat vaatimukset. Niiden mukaan käytössä on esimerkiksi oltava riittävät järjestelyt riskien arviointia ja lieventämistä varten.
Varsinkin kaikkia biometrisiä etätunnistusjärjestelmiä pidetään suuririskisinä, ja niille asetetaan tiukat vaatimukset. Niiden suora käyttö julkisilla paikoilla lainvalvontaan on periaatteessa kielletty. Tässä EU tekee merkittävää pesäeroa esimerkiksi Kiinan tapaan hyödyntää tekoälyä.
Kolmas luokkaa pitää sisällään vähäisen riskin tekoälyjärjestelmät, joille asetetaan tiettyjä läpinäkyvyysvaatimuksia. Esimerkiksi palvelurobottien kuten chatbottien kaltaisia tekoälyyn perustuvia järjestelmiä käyttäessään käyttäjien olisi ymmärrettävä olevansa vuorovaikutuksessa koneen kanssa voidakseen tehdä käytön suhteen tietoisia valintoja.
Lopulta minimaalinen riskin järjestelmät pitävät sisällään esimerkiksi tekoälyä hyödyntävien videopelien tai roskapostisuodattimien kaltaisten sovellusten vapaan käytön. Valtaosa tekoälyjärjestelmistä kuuluu tähän luokkaan. Asetusehdotuksella ei puututa näiden järjestelmien käyttöön, koska niistä ihmisten oikeuksille tai turvallisuudelle aiheutuva riski on vain minimaalinen tai olematon.
Euroopan parlamentin ja EU-maiden on vielä hyväksyttävä komission tekoäly- ja koneasetusehdotukset tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Kun asetukset on hyväksytty, niitä sovelletaan suoraan kaikkialla EU:ssa. Tällä välin komissio jatkaa yhteistyötä EU-maiden kanssa koordinoidussa suunnitelmassa ilmoitettujen toimien toteuttamiseksi.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
