Euroopan komissio on esittänyt suunnitelmansa uudesta yhteisestä kyberturvallisuusyksiköstä. Yksikön tehtävänä on torjua lisääntyviä vakavia kyberhäiriöitä, joilla on vaikutuksia julkishallintoon, yrityksiin ja ihmisten elämään eri puolilla EU:ta.
Kyberturvallisuuden alalla tarvitaan yhä enemmän kehittyneitä ja koordinoituja toimia, sillä kyberhyökkäykset kasvavat määrällisesti, laajuudeltaan ja seurauksiltaan, mikä vaikuttaa merkittävästi turvallisuuteen. Toimijoiden on EU:ssa oltava valmiita reagoimaan kollektiivisesti ja vaihtamaan asiaankuuluvia tietoja. Lähtökohtana on oltava tarve tietojen jakamiseen eikä pelkästään tarve niiden saamiseen.
Yhteisen kyberturvallisuusyksikön perustamisesta ilmoitettiin ensimmäisen kerran komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa. Yksikön tavoitteena on koota yhteen EU:ssa ja sen jäsenmaissa saatavilla olevia resursseja ja asiantuntemusta laajamittaisten kyberhäiriöiden ja -kriisien ehkäisemiseksi, estämiseksi ja niihin reagoimiseksi.
Kyberturvallisuusyhteisöt, joita ovat siviili-, lainvalvonta-, diplomaatti- ja kyberpuolustusyhteisöt, ja yksityinen sektori toimivat liian usein erillään. Yhteinen kyberturvallisuusyksikkö tarjoaa niille virtuaalisen ja fyysisen yhteistyöalustan. EU:n toimielimet, muut elimet ja virastot toteuttavat yhdessä jäsenmaiden kanssa vaiheittain eurooppalaisen alustan, joka mahdollistaa solidaarisuuden ja avunannon laajamittaisten kyberhyökkäysten torjumiseksi.
Yhteisen kyberturvallisuusyksikön perustamista koskeva esitys on tärkeä askel eurooppalaisen kyberturvallisuuden kriisinhallintakehyksen täydentämiseksi. Se on yksi EU:n kyberturvallisuusstrategian ja EU:n turvallisuusunionistrategian konkreettisista tuloksista, jolla edistetään turvallista digitaalitaloutta ja -yhteiskuntaa.
Lisäksi komissio on tehnyt päätöksen Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) perustamisesta Brysseliin kyberturvallisuusasetuksen mukaisesti.