Illinoisin yliopiston tutkijaryhmä on paljastanut, että älypuhelimen lukuisten anturien tuottamat signaalit ovat niin yksilöllisiä, että niiden perusteella laite voidaan aina identifioida. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perusyksityisyydenkin saavuttaminen älypuhelimissa on erittäin vaikeaa.
Aiemminkin on selvitetty, että älypuhelimen signalointi verkossa lähes kaikissa tapauksissa paljastaa laitteen liikkeet. Anturitiedon perusteella mennään kuitenkin paljon pidemmälle, sillä sen perusteella laite voidaan identifioida reaaliajassa.
Illinoisin ja Etelä-Carolinan sekä kiinalaisen Zhejiangin yliopiston yhteistutkimuksessa keskityttiin kännykän liikettä mittaavaan kiihtyvyysanturiin. Vaikka anturien valmistus on standrdoitu ja valmistuksen laatuun kiinnitetään valtavasti huomiota, komponentteihin tulee aina pieniä virheitä.
Nämä virheet tekevät komponentista ja sen tallentamasta datasta uniikkia. Analysoimalla yli sadan laitteen kiihtyvyysanturin tuottamaa dataa tutkijat havaitsivat, että yksittäinen laite voitiin sen perusteella identifioida 96 prosentin tarkkuudella.
Tutkijat korostavat, että he eivät tienneet laitteiden puhelinnumeroita tai SIM-koodia. Silti laite voitiin määrittää pelkän anturin sormenjäljen avulla.
Tutkijaryhmä esitteli tuloksensa verkkoturvallisuuden symposiumissa San Diegossa helmikuussa. Niiden seuraukset voivat olla mullistavia. Tutkijoiden mukaan sama sormenjälki on todennäköisesti löydettävissä muistakin älypuhelimen antureista: gyroskoopeista, magnetometreistä, mikrofoneista, kaiuttimista ja jopa digikameroista.
Älypuhelinsovellukset keräävät jo tällä hetkellä valtavasti dataa, jonka perusteella ihmisen käyttäytyminen selviää. Anturisormenjälki tarkoittaa sitä, että vaikka käyttäjä estäisi sovellusten datankeruun, laitteen identifioimista ja paikantamista ei voisi estää.
Lisätietoa aiheesta löytyy Illinoisin yliopiston sähkötekniikan laitoksen sivuilta. Kuvassa on iPhone4:n gyroskooppi, jonka iFixit paljasti laiteanalyysissään.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
