Recser Oy:n teettämän selvityksen mukaan akku- ja paristoraaka-aineiden kierrättämisellä on merkittäviä ilmastohyötyjä. Suomalaiset palauttivat viime vuonna paristoja ja pienakkuja kierrätykseen noin 1,8 miljoonaa kiloa. Tästä määrästä saatiin uusiokäyttöön noin 0,9 miljoonaa kiloa eli noin 30 täyttä rekkalastillista kierrätysmateriaalia, kuten rautaa, sinkkiä, nikkeliä, kuparia ja kobolttia.
Lassila & Tikanojan Recser Oy:lle tuottaman tuoreen selvityksen perusteella näiden uusioraaka-aineiden valmistaminen tuottaa 50–98 prosenttia vähemmän päästöjä kuin neitseellisten metallien, joiden valmistaminen edellyttää louhintaa ja kuluttaa merkittävästi energiaa.
Eniten viime vuonna kiertoon saatiin sinkkiä (yli 400 tonnia) ja rautaa (lähes 350 tonnia), joita on paljon perinteisissä alkaliparistoissa. Kierrätetyn sinkin ilmastovaikutus on 50 prosenttia ja kierrätetyn raudan 85 prosenttia pienempi kuin neitseellisesti louhitun.
Kierrätysnikkelin ja -mangaanin tuotanto taas aiheuttaa vain 2 prosenttia hiilipäästöjä verrattuna neitseellisesti tuotettuun. Perinteisessä alkaliparistossa on noin viidesosa mangaania, jonka Tracegrow Oy voi kierrättää luomuviljelyyn soveltuvaksi lannoitteeksi Kärsämäellä.
Vuonna 2022 noin 80 prosenttia Paristokierrätyksen erilliskeräämistä paristoista ja akuista oli alkaliparistoja tai vastaavia, 7 prosenttia lyijyakkuja, 6 prosenttia litiumioniakkuja sekä muita paristo- ja akkukemioita 7 prosenttia. Vuonna 2022 kierrätykseen palautettujen paristojen ja pienakkujen määrä laski noin 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Keräysmäärän laskuun on voinut vaikuttaa se, että markkinoille saatettujen ladattavien akkujen osuus on kasvanut suhteessa ei-ladattaviin kuten alkaliparistoihin. Ladattavat akut palautuvat kierrätykseen vasta vuosien päästä.