Linköpingin yliopistossa Ruotsissa on kehitetty maailman ensimmäinen puusta valmistettu transistori. Linköpingin yliopiston ja KTH:n tutkijoiden tutkimus on julkaistu PNAS-lehdessä ja se tasoittaa tietä puupohjaisen elektroniikan ja elektroniikkalaitosten ohjauksen edelleen kehittämiselle.
Transistorit keksittiin lähes sata vuotta sitten, ja jotkut pitävät niitä yhtä tärkeänä keksintönä ihmiskunnalle kuin puhelinta, hehkulamppua tai polkupyörää. Nykyään ne ovat tärkeä osa nykyaikaista elektroniikkaa, ja niitä valmistetaan nanomittakaavassa. Transistori säätelee muun muassa sen läpi kulkevaa virtaa ja voi toimia myös kytkimenä.
Nyt Linköpingin yliopiston tutkijat yhdessä KTH:n kollegoiden kanssa ovat kehittäneet maailman ensimmäisen puusta valmistetun sähkötransistorin. Apulaisprofessori Isak Engquistin mukaan puinen transistori on hidas ja kömpelö, mutta se toimii.
Aiemmat yritykset puusta valmistetuilla transistoreilla ovat pystyneet säätelemään vain ionikuljetusta. Ja kun ionit loppuvat, transistori lakkaa toimimasta. Linköpingin tutkijoiden transistori puolestaan voi toimia jatkuvasti ja säätää sähköä ilman huononemista.
Transistorin luomiseksi tutkijat aloittivat balsapuusta. Se, että kyseessä on juuri balsapuu, johtuu siitä, että tekniikka vaatii vuosirenkaattoman puulajin, jonka rakenne on tasainen koko tilavuuden läpi. Sitten tutkijat poistivat ligniinin ja jäljelle jäi vain pitkiä selluloosakuituja, joiden kanavia ligniini oli aiemmin ollut.
Balsapuun kanavat täytettiin johtavalla muovilla tai polymeerillä, nimeltään PEDOT:PSS. Tämä johtaa sähköä johtavaan puumateriaaliin. Johtavasta puumateriaalista tutkijat pystyivät sitten rakentamaan puisen transistorin ja osoittamaan, että sillä on kyky säädellä sähkövirtaa ja toimia jatkuvasti valitulla lähtösignaalitasolla. Se saattoi myös kytkeä virran päälle ja pois, vaikkakin melko hitaasti – sammutus kesti noin sekunnin ja päälle noin viisi sekuntia.