Euroopan Unioni yrittää kehittää lainsäädäntöä pitääkseen tekoälyn jollakin tavalla aisoissa. Tulevan AI Act -lainsäädännön kehityksen kanssa on kiire. CharGPT:n rynnistys markkinoille on saanut myös EU:n varpailleen.
EU:n ihmisoikeuksien komissaari Dunja Mijatović julkisti tänään raporttinsa, joka toimii tulevan lainsäädännön suuntaviivoina. - Koska tekoälyn kehitys vaikuttaa lähes kaikkiin elämämme osa-alueisiin ja sen vaikutus kasvaa entisestään lähitulevaisuudessa, jäsenvaltioiden on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin varmistaakseen, että ihmisten ihmisoikeudet turvataan tekoälyjärjestelmien suunnittelussa, kehittämisessä ja käyttöönotossa, Mijatović esittää.
Komissio esitti jo vuonna 2019 ensimmäiset suosituksensa siihen, miten koko tekoälyyn tulee suhtautua. Nämä suositukset ovat auttamatta jo vanhentuneet. Lisäksi tuhannet tutkijat ovat Elon Muskin johdolla vaatineet tekoälykehitykset jäädyttämistä puoleksi vuodeksi, jotta ehdittäisiin laatia eettinen säännöstö.
Mijatovićin mukaan jokaisen EU-jäsenmaan pitäisi aina tehdä tekoälyn vaikutusten arviointi ihmisoikeuksien kannalta ennen kuin mitään järjestelmää ryhdytään suunnittelemaan, kehittämään tai ottamaan käyttöön.
EU-lainsäädänön odotetaan menevän läpi parlamentaarisessa komiteassa torstaina. Sen jälkeen kokonaisuudesta neuvotellaan kaikkien 27 jäsenmaan kesken sekä parlamentissa. EU-lainsäädäntö on sikäli tärkeää, että se yleensä luo suuntaviivat tekniikoiden globaalille käytölle.
Suuryritykset Googlen ja Microsoftin tapaan ovat yhtä mieltä siitä, että tekoälyä pitää jotenkin reguloida. Ne haluavat kuitenkin pitää reguloinnin minimissä.