Kanadalaisen McGill-yliopiston tutkijat ovat tehneet merkittävän edistysaskeleen kaikkien kiinteän elektrolyytin litiumakkujen kehityksessä. Innovaatio voi mahdollistaa turvallisempien ja kestävämpien sähköautojen kehittämisen.
Kiinteän elektrolyytin akkuja pidetään seuraavana kehitysaskeleena sähköautojen (EV) akkuteknologiassa. Niiden haasteena on ollut vastus, joka syntyy keraamisen elektrolyytin ja elektrodien välisellä rajapinnalla. Tämä vähentää akun tehokkuutta ja heikentää sen energian tuottoa.
Materiaalitekniikan professori George Demopouloksen vetämä tutkimusryhmä havaitsi, että valmistamalla perinteisen tiiviin keraamisen levyn sijaan huokoisen keraamisen kalvon ja täyttämällä sen pienellä määrällä polymeeriä, voidaan tämä ongelma ratkaista.
- Huokoisen polymeeritäytteisen kalvon avulla voimme mahdollistaa litiumionien vapaan liikkumisen ja poistaa kiinteän elektrolyytin ja elektrodien välisen rajapintavastuksen, Demopoulos kuvaa.
Hänen mukaansa tämä ei ainoastaan paranna akun suorituskykyä, vaan luo myös vakaan rajapinnan korkean jännitteen toiminnalle. Tämä on ollut yksi akkukehittäjien tärkeimmistä tavoitteista.
Nykyiset litiumioniakut perustuvat nestemäisiin elektrolyytteihin, jotka ovat palovaarallisia ja voivat aiheuttaa turvallisuusriskin. Kiinteää elektrolyyttiä käyttävien akkujen tavoitteena on korvata nestemäiset komponentit kiinteillä, mikä parantaisi akkujen turvallisuutta ja tehokkuutta. Uusi suunnitelma tarjoaa uuden tavan voittaa yksi tärkeimmistä esteistä kiinteätilaisten akkujen toteutukselle sähköautoteollisuudessa.
- Tämä löytö tuo meidät lähemmäs seuraavan sukupolven turvallisempien ja tehokkaampien sähköautojen akkujen kehittämistä, totesi tutkimuksen pääkirjoittaja, materiaalitekniikan tohtori Senhao Wang.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
