Kun kädessä on kiinalainen älypuhelin, jonka komponentit tulevat pääosin Aasiasta ja ohjelmistot Yhdysvalloista, ovatko eurooppalaiset menettäneet pelin täysin. - Eivät ole, uskoo CEA-Leti -tutkimuslaitoksen johtaja Simon Deleonibus. Hän vieraili eilen Otaniemessä suomalaisen puolijohdetutkimuksen 50-vuotispäivillä.
- Euroopassa on 500 miljoonaa ihmistä. Heidän yhteenlasketut tulonsa ovat 1700 miljardia euroa. Yhdessä olemme maailman rikkain kansakunta, joten meillä on taatusti varaa käynnistää uusia innovaatiohankkeita.
CEA-Letissä tehdään esimerkiksi uusimman puolijohdetekniikan kehitystä yhdessä IBM:n ja STMicroelectronicsin kaltaisten puolijohdejättien kanssa. Tämä on perustutkimusta, johon Suomessa ei ole varaa eikä syytäkään sekaantua.
- Euroopan täytyy tehdä keskenään yhteistyötä. Jokainen tutkimuslaitoksen ja yrityksen pitää löytää oma alueensa, jolla voi olla maailman ehdotonta huippua, Deleonibus uskoo.
Pienikin maa voi olla maailman huipulla. - Te suomalaiset sen tiedätte matkapuhelimista, Deleonibus muistuttaa.
Kännykkäherruus tuli ja meni, mutta vieläkö löytyy alue, jolla suomalaiset voivat olla maailman ehdotonta eliittiä? - Näen, että sulautettu äly on alue, jossa suomalaiset ovat jo hyvin pitkällä. Tämä edellyttää uudenlaista valmistusosaamista, jossa esimerkiksi antureihin lisätään älyä mikro-ohjainten muodossa.
Esimerkkejä tällaisista hankkeista on jo näkyvissä. Esimerkiksi käy Otaniemestä ponnistava Advacom, joka kehittää digitaalisia väriröntgenkameroita. Heidän piirinsä on IBM:n kiekolle CEA-Letissä valmistettu, mutta todellinen innovaatio tulee kuva-anturien bondaamisesta piirin päälle. Ja tämä jalostustyö tehdään edelleen Otaniemessä Micronovan puhdastiloissa.