Suomi on rakentanut poikkeuksellisen vahvan kvanttiekosysteemin, mutta etumatka voi kadota nopeasti, jos osaajapulaa ja yritysten kasvun haasteita ei ratkaista ajoissa, varoitti Aalto-yliopiston InstituteQ:n johtaja Ilona Lundström Teknologia 2025 -messujen keynote-puheessaan.
Lundström muistutti, että Suomessa on kvanttiteknologian alalla “poikkeuksellisen tiivis ja osaava yhteisö”, mutta liian vähän yrityksiä, jotka hahmottavat omaa tulevaisuuttaan kvanttialalla. - Ruotsissa on jo suuria toimijoita rakentamassa kvanttiagendojaan. Suomessa tätä keskustelua käydään vielä liian vähän, hän sanoi.
Suomen kvanttistrategian mukaan alalle tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 2 700 uutta osaajaa, jotta vuonna 2035 tavoiteltu 4 200 työntekijän taso saavutetaan. Tällä hetkellä alalla työskentelee noin 1 550 ammattilaista. “Valtaosa osaajista tulee nyt ulkomailta, joten meidän on varmistettava, että täällä koulutetaan, houkutellaan ja pidetään parhaat ihmiset”, Lundström painotti.
Suomen kvanttiteknologiastrategia, joka julkaistiin keväällä 2024, asettaa kunnianhimoisen vision vuodelle 2035. Tavoitteena on 3 miljardin euron liikevaihto, 400 miljoonan euron sijoitukset, ja se, että koko kvanttialalla työskentelisi 10 000 ihmistä. Vuonna 2023 vastaavat luvut olivat 130 miljoonaa liikevaihtoa, 50 miljoonaa sijoituksia ja 460 teollisuuden työpaikkaa.
Lundström muistutti, että Suomen kvanttiosaaminen juontaa juurensa jo 1960-luvun kylmälaboratorioon ja suprajohtavuuden tutkimukseen. - Kvanttitietokoneet ovat edelleen tutkimusinfraa, mutta niiden ympärille on kasvanut vahva ekosysteemi, jonka kaupallinen hyödyntäminen on seuraava suuri askel, hän totesi.
Hän viittasi myös kansainväliseen tilanteeseen: kvanttiteknologian tutkimukseen sijoitetaan tänä vuonna 56,7 miljardia dollaria, josta Kiina vastaa 15,3 miljardilla, Yhdysvallat 7,67 miljardilla ja Eurooppa noin 12 miljardilla. - Kiina ei ole enää kopioija vaan innovoija, ja sen insinöörien tuotantovauhti on valtava.
VTT:n ja IQM:n kumppanuus nosti Suomen kartalle
Lundström nosti esiin VTT:n ja IQM:n strategisen kumppanuuden, joka on hänen mukaansa vienyt Suomen kvanttialan kehitystä merkittävästi eteenpäin. - Ensimmäiset kvanttikoneet hankittiin fiksusti ostoina – se oli oikea ratkaisu, hän kiitti. Myös Kvanttinova-ohjelma ja Quantum Materials -ohjelma luovat uusia mahdollisuuksia yrityksille ja tutkimukselle.
Kvanttistrategiassa vuosille 2025-2035 on määritelty kahdeksan toimenpidettä, joilla Suomi aikoo vahvistaa asemaansa. - Suomen kvanttietu on todellinen – mutta vain, jos pidämme siitä kiinni. Tämä on alue, johon valtion kannattaa panostaa, sillä kvanttiteknologiat ovat turvallinen ja tuottava sijoitus tulevaisuuteen.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
