Optinen tietoliikenne on ainoa keino vastata datamäärien valtavaan kasvuun. Wienin teknisessä yliopistossa on nyt kehitetty optokomponentti, joka kykenee estämään valon liikkumisen toiseen suuntaan. Nanokoon mittakaavassa laite on ensimmäinen laatuaan.
Periaatteessa tällaisia komponentteja on ollut jo kauan. Ns. optiset isolaattorit eli eristimet perustuvat kuitenkin yleensä Faraday-ilmiöön eli magneettikenttä estää fotonien liikkeen johonkin suuntaan. Näitä komponentteja ei voi kuitenkin toteuttaa tulevaisuuden vaatimassa nanokoossa.
Wieniläistutkijat ovat valmistaneet komponentin, joka toimii virtaa vain yhteen suuntaan liikuttavan diodin tavoin: valo siirtyy vain yhteen suuntaan.
Tämä onnistui liittämällä alkaliatomeja hyvin ohueen lasikuituun. Lasikuidussa valo voi edetä eteen- tai taaksepäin. Valoaallon oskillointi eli polarisaatio pitää myös ottaa huomioon.
Tutkijoiden mukaan valon ja kuidun yhteistoiminta muokkaa valon oskillointitilaa. Polarisaatio ”pyörii” helikopterin roottorin tavoin, tutkijat kuvaavat ilmiötä. Riippuen siitä, kulkeeko valo eteen- vai taaksepäin, polarisaation liikesuunta muuttuu.
Mikäli alkaliatomit ovat oikeassa tilassa ja liitetty lasikuituun, ne on mahdollista saada reagoimaan eri tavoin tähän valon pyörimissuuntaan. Eteenpäin kulkeva valo ei vaikuta atomeihin, mutta takaisinpäin tulevan valon polarisaatio kytkeytyy alkaliatomeihin ja se pirstoutuu pois kuidusta.
Wieniläistutkijat ovat demonneet ilmiötä monin tavoin. Ensimmäisessä ”ytimessä” kuidun pintaan asetettiin noin 30 alkaliatomia. Tällöin valopulssista lähes 80 prosenttia siirtyi yhteen suuntaan, kun toiseen suuntaan liikkui alle kymmenesosa tästä valomäärästä.
Toisessa kokeessa käytettiin vain yhtä rubidiumatomia. Tässä kokeessa valo tallennettiin ensin optiseen mikroresonaattoriin, joten se oli yhteydessä atomiin suhteellisen pitkän aikaa. Tämän ansiosta valon liikettä voitiin kontrolloida samalla tavalla kuin alkaliatomien avulla.
Löydösten avulla voidaan rakentaa nanotason kytkin, joka toimii valolle eräänlaisena suuntaviittana – ja toisin ajatellen stop-merkkinä. Innovaatiolle löytyy paljon mahdollisia sovelluskohteita optisesta tietoliikenteestä.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
