Tekesin Toiminnalliset materiaalit -ohjelman päätösseminaari eilen Helsingissä kokosi yhteen lähes 300 eri alojen asiantuntijaa. Ohjelmaa pidetään menestykenä, sillä se on nostanut merkittävästi eriaaliteknologian kansallista osaamistasoa, luonut uutta yritystoimintaa ja uudistanut Suomen teollisuutta.
Ohjelman päättyneistä hankkeista, joita on 94, on jo syntynyt yli 100 patenttia, yli 200 tieteellistä julkaisua ja 90 opinnäytetyötä. Lisäksi 14 uutta start up -yritystä ovat kehittäneet omaa teknologiaansa ohjelmassa.
Edelleen on käynnissä 28 yritys- ja 29 tutkimusprojektia, jotka tuottavat vielä ison joukon uusia tuloksia. Ohjelmassa mukana olevien yritysten oma arvio yhteenlasketuista tulosodotuksista vuosille 2009-2013 on jo 2 miljardia euroa, vaikka kehityksen todelliset vaikutukset näkyvätkin vasta lähivuosina.
Tekesin innovaatiorahoitus ohjelman yrityksille oli yhteensä noin 42 miljoonaa euroa. Ohjelman päällikkö Markku Lämsän mukaan on huomattavaa,
että ohjelman aikana yksin sen kasvuyritykset ovat keränneet ulkomaisilta sijoittajilta rahoitusta yli 60 miljoonaa euroa.
Toiminnalliset materiaalit –ohjelman koordinaattori Markku Heino Spinverse Oy:stä muistuttaa, että keskeistä Suomen teollisuuden menestyksen kannalta on se, miten hyvin materiaaliosaamista osataan soveltaa. - Ohjelma on luonut kasvualustaa esimerkiksi painettavaan älyyn, biolääketieteen sovelluksiin, aurinkoenergiaan ja energian varastointiin. Vahva kansainvälinen yhteistyö ja tutkimustulosten määrätietoinen kaupallistaminen ovat johtaneet tuloksiin, Heino sanoo.
Eilisessä tapahtumassa jaettiin myös viiis tunnustuspalkintoa huippusuorituksista ohjelman aikana. Palkituiksi tulivat tutkija Kaarlo Paakinaho Tampereen teknillisestä yliopistosta, professori Marjo Yliperttula Helsingin yliopistosta ja professori Maarit Karppinen Aalto-yliopistosta.
Yrityksistä tunnustukset menivät pinnoituskalvoja kehittävälle Canatulle sekä ALD-pinnoituslaitteita valmistavalle Beneqille.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
