Suomea pidettiin vielä 2010-luvulla mobiiliteknologian laboratoriona. 3G ja 4G lanseerattiin nopeasti, uudet taajuudet otettiin käyttöön aikaisin ja verkkojen suorituskyky oli kansainvälisesti kärkitasoa. Nyt 5G:n standalone- eli SA-vaiheessa asetelma on muuttunut.
Tuoreen Ooklan ja Omdian 5G SA -raportin mukaan Suomi ei kuulu 5G SA:n globaaliin kärkeen. Verkkojen suorituskyky on kunnossa, mutta käyttöönotto laahaa. Ooklan mukaan Suomen 5G SA -verkon mediaanilatausnopeus oli 342,6 megabittiä sekunnissa loka-joulukuun datan perusteella. Euroopan keskiarvo oli 205 megabittiä sekunnissa
Tällä Suomi sijoittuu selvästi eurooppalaista keskitasoa korkeammalle. Se ei yllä Persianlahden maiden tai Etelä-Korean gigabittilukemiin, mutta teknisesti suorituskyky ei ole ongelma.
Raportti korostaa, että SA-arkkitehtuuri itsessään ei tee ihmeitä. Ratkaisevaa on taajuusstrategia, verkon optimointi ja keskikaistan käyttö. Suomen luvut osoittavat, että radiopuolella asiat on tehty oikein.
Pilviyhteyksien latenssissa Suomi kuuluu Euroopan parhaimmistoon. SA-verkossa mitattu pilviyhteyhteyksien mediaanilatenssi on 50 millisekuntia, kun ensimmäisen polven NSA-verkossa (Non-Standalone) vastaava luku on 65 millisekuntia.
Käyttöönotossa jäämme jälkeen
Suurin heikkoutemme on käyttöönotossa. Suomen 5G SA -osuus kaikista 5G-mittauksista nousi vuoden aikana 1,7 prosentista 3,7 prosenttiin. Euroopan tasolla keskiarvo on 2,8 prosenttia. Suomi on hieman keskiarvon yläpuolella, mutta luku on edelleen matala.
Vertailun vuoksi:
- Itävalta 8,7 %
- Espanja 8,3 %
- Iso-Britannia 7,0 %
- Yhdysvallat yli 30 %
- Kiina yli 80 %
Suomessa SA on siis olemassa, mutta sitä ei käytetä laajasti. Tämä voi liittyä päätelaitetukeen, tariffirakenteisiin tai operaattorien kaupallisiin prioriteetteihin.
Raportin kokonaisviesti on, että 5G SA -ero ei synny teknisestä osaamisesta vaan strategisista valinnoista: pääoman kohdentamisesta, taajuuspolitiikasta ja regulaatiosta.
Takavuosina Suomi nähtiin mobiiliverkkojen testilaboratoriona. Uudet teknologiat otettiin käyttöön nopeasti ja markkina toimi referenssinä muulle Euroopalle. Nyt kehitys on varovaisempaa.
Suomi ei ole 5G SA -kilpailun häntäpäässä, mutta ei myöskään suunnannäyttäjä. Verkot ovat teknisesti vahvoja, mutta käyttöönotto ei ole aggressiivista. Jos 5G SA:sta tulee alusta teollisille sovelluksille, viipaloinnille ja matalan latenssin AI-palveluille, ratkaisevaa ei ole pelkkä nopeus vaan se, kuinka laajasti arkkitehtuuri otetaan käyttöön.
Teollisuusrobotiikan nopea kasvu ja siirtymä kohti teollisuus 4.0 -ympäristöä nostavat ajoituksen kriittiseksi suorituskykytekijäksi. Älykkäät robotit, IoT-verkot ja tekoälypohjainen laadunvalvonta edellyttävät alle mikrosekunnin synkronointia, johon perinteiset kvartsiratkaisut eivät aina pysty vastaamaan vaativissa tehdasolosuhteissa. Piipohjaiset MEMS-ajoituspiirit tarjoavat tarvittavan vakauden, iskunkestävyyden ja lämpötilansietokyvyn.
