Helmikuussa 2019 Samsung julkisti ensimmäisen version taipuvalla näytöllä varustetusta Fold-laitteestaan. Siinä oli omat lastentautinsa. Toisen polven Galaxy Z Fold 2 5G -mallissa lastentaudit on korjattu. Tuloksena on upea älypuhelimen ja tabletin hybridi, joka taipuu kirjaimellisesti moneen. Samalla se herättää muutamia vakavia kysymyksiä.
Ensimmäisen polven Fold saavutti mainetta esimerkiksi näytön saranamekanismi ongelmilla. Myös käyttöjärjestelmän taipuminen erikokoisille näytöille ei oikein toiminut. Laitetta onkin pidettävä enemmän lupauksia herättävänä. Se näytti mitä voi olla tulossa.
Tavallaan on yllättävää, miten hyvin uusi GZF2-laite lunastaa kaikki odotukset. Kyse on mekaniikaltaan ja viimeistelyltään ehdottomasti premium-huippulaite, joka herättää huomiota. Tai siis herättäisi, jos koronan takia liikkuminen ei olisi varsin rajoitettua.
En käy läpi GZF2:n speksejä, ne löytyvät esimerkiksi täältä. Avattu 7,6 tuuman näyttö virkistyy 120 kertaa sekunnissa, Snapdragon 865+ on tehokas, työmuistia on 12 gigatavua ja tallennustilaa 256 gigaa, ja 5G-yhteys kruunaa sen. Kolmoiskamera ei vastaa Samsungin parhaimpia (esimerkiksi vain 2-kertainen suurennos), mutta useimpiin käyttöihin se riittää. Samsungin kameraosaaminen on kovaa luokkaa. Puhelimena laite on kieltämättä raskas, mutta laitteisto on erinomainen. Ensimmäisen polven Foldista päivitys on iso ja ehdottomasti oikea valinta.
Toimiiko GZF2 sitten esimerkiksi työntekoon? Tämä juttu on tehty laitteella alusta loppuun, joten vastaus on ehdottomasti kyllä. Bluetooth-hiiren ja näppäimistön avulla laite muuttuu työkoneeksi. Androidissa on edelleen omat rajoituksensa, mutta työntekoa se ei estä. Teksti on tehty Google Docsilla ja kuvat käsitelty Adoben Photoshop Expressillä. Officekin toimii taatusti isolla ruudulla aivan hyvin, mutta sitä en testikoneelle nyt asentanut.
Jos hienon laitteiston ja saranamekanismin parantamisen unohtaa, GZF2:n suurin parannus on tehty softapuolella. Useimmat sovellukset sovittautuvat käytössä olevaan näyttötilaan. Kunhan toiminnon ottaa asetuksista käyttöön, sovelluksen käyttöä voi jatkaa kännykkätilassa. Asetuksen voi tehdä valtaosassa sovelluksia ja se toimii hyvin.
Hybridityyppisessä laitteessa moniajo on tietenkin tärkeässä roolissa ja sen osalta Samsung on alkuperäisen Foldin jälkeen ottanut isoja hyppäyksiä eteenpäin. Jos esimerkiksi haluaa avata tietyt kolme sovellusta samanaikaisesti, tälle toiminnolle voi tehdä oman pikakuvakkeen. Sovelluksia on myös helppo avata toisen rinnalle omaan ruutuunsa. One UI:ta on paranneltu huomattavasti ja nyt se tuntuu aidosti intuitiiviselta ja toimivalta.
Kai laitteessa nyt jotain huonoakin on? No, hakemalla vikoja löytyy. Etunäyttö on vain 60-hertsinen eli se virkistyy iPhonen nopeudella. Tallennustilaa on “vain” 256 gigatavua, mikä voi jollekin jäädä pieneksi. Joskus.
Isoin kysymys liittyy laitteen hintaan. GZF2:n myyntihinta on 2099 euroa. Jotta hinta olisi perusteltu -oli laite miten hieno tahansa - pitäisi GZF2:n korvata älypuhelin, tabletti ja kannettava tietokone. Ensimmäinen ja toinen vaatimus toteutuvat kirkkaasti. GZF2 tekee tabletin hankinnan tarpeettomaksi.
Sitten on viimeinen kynnys, kannettava tietokone? Tavallaan tähän haluaisi vastata kyllä. USBC-HDMI-piuhalla laite yhdistyy isoonkin ruutuun ja varmaan näyttö projisoituu langattomastikin. Tosin 7,6 tuumaa riittää yllättävän pitkälle.
Lopulta GZF2 ei korvaa läppäriä Androidin takia. Käyttöjärjestelmä ei taivu vielä tehokkaaseen paikalliseen työskentelyyn. Ero Windowsiin ja MacOS:een on kuitenkin koko ajan kaventunut. Voi olla, että eri laitteiden fuusioituminen vain yhdeksi on vain ajan kysymys.
– Haluamme olla tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöitä, ja se vaatii luottamuksen rakentamista asiakkaiden suuntaan. Pelkkä yrityksen oma lupaus ei enää riitä, sanoo Julius Manni. Vincit on saanut ensimmäisenä Suomessa akkreditoidun ISO/IEC 42001 -sertifikaatin.
Autoteollisuuden millimetriaaltotutkaa käytetään ihmisten ja kohteiden havaitsemiseen kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja autonomisen ajamisen (AD) sovelluksissa. Ajoneuvon ulkopuolisen ympäristön valvontaan käytetään tyypillisesti tutkaa, kameroita ja LiDARia. ADAS auttaa kuljettajaa monissa ajotilanteissa, kuten törmäysvaroituksissa, automaattisessa jarrutuksessa ja pysäköintiavustuksessa. Autonomisessa ajamisessa sensoridataa käytetään ajoneuvon ohjaamiseen automaattisesti.
