Yhä useampi viettää suuren osan arjestaan verkossa – töissä, kotona ja vapaa-ajalla. Silti harva tulee pohtineeksi, miten yhteystapa vaikuttaa tietoturvaan. Teknologiasivusto CyberGuy:n asiantuntija Kurt Knutsson nostaa esiin kysymyksen, joka mietityttää monia: onko turvallisempaa käyttää langatonta Wi-Fi-yhteyttä vai kytkeä tietokone perinteisesti Ethernet-kaapelilla suoraan reitittimeen?
Ethernet ja Wi-Fi toimivat hyvin eri periaatteilla. Ethernet on fyysinen yhteys, jossa data kulkee kaapelia pitkin suoraan reitittimeen. Tällöin tiedonsiirtoa on käytännössä mahdotonta siepata ilman fyysistä pääsyä kaapeliin. Wi-Fi puolestaan lähettää tiedot langattomasti ilmateitse. Tämä tekee siitä huomattavasti helpomman kohteen hyökkääjille, etenkin jos verkon salasana on heikko tai käytössä on vanhentunut salausmenetelmä, kuten WPA2.
Knutsson kuitenkin muistuttaa, että yhteystavan lisäksi ratkaisevaa on, miten kotiverkko on suojattu. Hyvin konfiguroitu Wi-Fi, jossa on vahva salasana, ajan tasalla oleva laiteohjelmisto ja moderni WPA3-salaus, voi olla lähes yhtä turvallinen kuin Ethernet-yhteys. Turvallisuuteen vaikuttavat myös verkkoon liitetyt laitteet – älytelevisiot, valvontakamerat ja muut kodin IoT-laitteet voivat toimia potentiaalisina murtautumisreitteinä.
CyberGuy korostaa, että kotiverkon suojaaminen ei vaadi syvällistä teknistä osaamista, vaan koostuu kuudesta käytännön askeleesta. Ensimmäinen niistä on vahvan salasanan käyttö. Wi-Fi-verkon salasana tulisi olla pitkä, monimutkainen ja täysin uniikki. Tuttu nimi, osoite tai numerosarja tekee verkosta helpon kohteen hakkereille. Salasanojen hallintaan suositellaan erillistä hallintaohjelmaa, kuten NordPassia, joka voi myös tarkistaa, onko sähköpostiosoitteesi tai tunnuksesi vuotanut tietomurroissa.
Toiseksi reitittimen asetuksista kannattaa varmistaa, että käytössä on uusin salausstandardi WPA3. Monet vanhemmat reitittimet ovat oletuksena WPA2-tilassa, joka on jo vanhentunut ja helpompi murtaa. Samalla on tärkeää huolehtia ohjelmistopäivityksistä: reitittimen valmistajat julkaisevat säännöllisesti päivityksiä, jotka paikkaavat haavoittuvuuksia. Päivitysten laiminlyönti jättää verkon avoimeksi tunnetuille hyökkäyksille.
Lisäksi Knutsson suosittelee tarkkailemaan, mitkä laitteet ovat yhteydessä verkkoon. Jokainen laite on potentiaalinen sisäänkäynti hyökkääjälle, joten käyttämättömät laitteet kannattaa poistaa yhteydestä. Myös virustorjunta on edelleen olennainen osa suojautumista – se estää haittaohjelmia, vakoiluohjelmia ja tietojenkalastelua. Knutsson nostaa esiin TotalAV-ohjelmiston, joka tarjoaa reaaliaikaista suojaa ja suojaa useilla eri laitteilla.
Viimeiseksi hän suosittelee VPN-palvelun käyttöä etenkin silloin, kun käsitellään arkaluontoista tietoa tai käytetään julkisia verkkoja. VPN salaa verkkoliikenteen niin, ettei ulkopuolinen pysty seuraamaan, mitä sivustoja käyttäjä vierailee. ExpressVPN ja Surfshark mainitaan suosituimpina vaihtoehtoina nopeutensa ja tietosuojansa vuoksi.
Lopulta Ethernet voittaa puhtaan turvallisuuden näkökulmasta, sillä se eliminoi langattoman verkon suurimmat riskit. Silti useimmille kotikäyttäjille oikein suojattu Wi-Fi on täysin riittävä. Todellinen tietoturva syntyy siitä, miten verkkoa hallitaan ja miten käyttäjä itse toimii verkossa – ei pelkästään siitä, kulkeeko data kaapelissa vai ilmassa.
Tekoäly, kehittyneet yhteydet ja tietoturva muuttavat sulautettujen järjestelmien arkkitehtuureja. Laskentateho kasvaa nopeasti samaan aikaan, kun laitteiden fyysinen koko pienenee. Tietoturva, datan hallinta ja uudet säädökset lisäävät vaatimuksia niin yhteyksille kuin suunnittelullekin. Samalla laitevalmistajat pyrkivät nopeuttamaan tuotekehitys- ja testaussyklejään.
