Euroopan mobiiliverkkojen todellinen suorituskyky ei näy keskiarvoissa, vaan iltahuipussa. Ooklan analyysin mukaan verkot hidastuvat kautta mantereen selvästi kello 19–21, kun samat radioresurssit jaetaan yhtä aikaa miljoonille käyttäjille. Nopeudet voivat romahtaa rajusti ja viive kasvaa niin paljon, että käyttökokemus muuttuu olennaisesti.
Ooklan analyytikko Luke Kehoe korostaa, että perinteiset mittarit, kuten kansalliset keskimääräiset nopeudet tai 5G-peitto, peittävät alleen sen, miltä verkko oikeasti tuntuu ruuhka-aikaan. Iltahuippu paljastaa, kuinka paljon suorituskykyä katoaa, kun kapasiteetti joutuu kovimmalle rasitukselle.
Pahin tilanne on Espanjassa, jossa mobiiliverkon suorituskyky romahtaa iltaisin kaikkein eniten. Latausnopeus putoaa keskimäärin 161 megabitistä 54 megabittiin sekunnissa eli 66 prosenttia, ja viive kasvaa 60 prosenttia. Myös Irlanti ja Sveitsi kuuluvat pahimmin ruuhkautuviin markkinoihin.
Skaalan toisessa päässä ovat Luxemburg, Belgia ja Norja, joissa verkon suorituskyky pysyy lähes samana vuorokaudenajasta riippumatta. Näissä maissa kapasiteetti, verkon tiheys ja käyttöprofiili pitävät ruuhkan paremmin kurissa.
Suomi sijoittuu vertailussa keskikastiin. Ruuhkaindeksi on 25,8, mikä tarkoittaa, että iltakuormitus näkyy selvästi, mutta tilanne ei ole lähelläkään pahimpia maita. Vertailu Norjaan kuitenkin paljastaa eron: siellä indeksi jää alle kahdeksaan, eli verkot kestävät kuormaa huomattavasti paremmin. Suomi ei siis ole pohjoismaiden kärkeä ruuhkankestävyydessä.
Keskeinen havainto on, että 5G ei ratkaise ongelmaa, vaikka se parantaa tilannetta. 5G-yhteydet hidastuvat keskimäärin hieman vähemmän kuin 4G, mutta ero on yllättävän pieni. Suurempi etu näkyy viiveessä: 5G pitää latenssin selvästi alempana myös ruuhkassa, mikä parantaa esimerkiksi videopuheluiden ja interaktiivisten sovellusten toimivuutta.
Analyysi osoittaa, että ruuhka ei ole pelkkä nopeusongelma. Kun verkko kuormittuu, viive kasvaa, puskurointi lisääntyy ja heikoimmassa asemassa olevien käyttäjien yhteydet voivat käytännössä romahtaa. Sveitsissä esimerkiksi hitaimman kymmenyksen nopeudet putoavat jopa yli 80 prosenttia iltahuipussa.
Taustalla ratkaiseva tekijä ei ole pelkästään 5G:n käyttöönotto, vaan investointitaso. Ooklan mukaan operaattorien investoinnit suhteessa liikevaihtoon korreloivat parhaiten sen kanssa, kuinka hyvin verkot kestävät ruuhkaa. Pelkkä spektri tai korkea asiakaskohtainen liikevaihto ei riitä, jos kapasiteettia ei rakenneta riittävästi.
Tutkimus nostaa esiin myös sääntelyn ongelman. Euroopan digitaaliset tavoitteet keskittyvät kattavuuteen ja huippunopeuksiin, mutta eivät siihen, miten verkot toimivat silloin kun niitä oikeasti käytetään eniten. Käytännössä kuluttajan kokemus määrittyy juuri iltahuipussa, ei yön hiljaisina tunteina.
Tekoäly on jo selkeästi ohittanut kokeiluvaiheen. Avnet Insights 2026 -selvityksen mukaan tekoäly on monilla elektroniikan aloilla jo mukana käytössä olevissa tuotteissa, ja sen soveltaminen yleistyy nopeasti kaikkialla EMEA-alueella.
Tekoäly-PC suorituskyky ei riipu vain prosessorista, grafiikkapiiristä tai NPU-kiihdyttimestä. Kun paikalliset kielimallit ja tekoälyagentit kasvavat, pullonkaulaksi voi nousta myös tallennus. Silicon Motion vastaa tähän uudella SM2524XT-ohjainpiirillä, joka on suunnattu PCIe Gen5 -SSD-levyihin.
