SSD-levyt tarjoavat luontaisesti korkean luotettavuuden kaikentyyppisiin sovelluksiin, aina aloitustason kuluttajalaitteista kriittisiin järjestelmiin. Asianmukaiset tietosuojamekanismit voivat maksimoida levyn käyttöiän toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarpeen mukaan, kertoo Silicon Motion artikkelissaan.
Muutaman vuoden kuluttua maanteillämme on jo useita itseään ajavia, autonomisia autoja. Volvo on nyt esitellyt käyttöliittymän, jonka avulla siirtymä auton ohjaamisesta autopilottiin tapahtuu. Yhtiö kutsuu käyttöliittymää nimellä Intellisafe Autopilot.
Helsingin messukeskuksessa alkavat tänään kolmipäiväiset Teknologia15-jättimessut. Messut avaa pääministeri Juha Sipilä, joka herättää nyt taatusti monessa teknologia-ihmisessä ristiriitaisia tunteita. Kuinka insinöörimiehen vetämä hallitus leikkaa niin rajusti teknologiayritysten ja teknisten korkeakoulujen tuesta?
AV-Test tunnetaan Windows-virusohjelmistojen testauksistaan, mutta nyt yritys laittoi testiin linux-käyttöjärjestelmiin koodatut virusskannerit. Tulokset ovat saalla sanoen surkeita. Testissä oli mukana 16 linux-antivirustyökalua. AV-Test testasi, kuinka hyvin ohjelmistot tunnistivat ja suojasivat konetta sekä Windows- että linux-haittaohjelmilta.
Piipohjainen CMOS-piiritekniikka on tulossa tiensä päähän. IBM:n tutkijat ovat nyt tehneet läpimurron, jonka ansiosta hiilinanoputkiin perustuvat piirit voivat skaalautua aina 1,8 nanometriin asti. Uusi innovaatio voi myös pidentää kuuluisan Mooren lain elinikää.
Kuten Elektroniikkalehti on jo aiemmin kertonut, Nokia palaa viranomaisverkkoihin laitetoimittajaksi. Tänään yhtiö julkisti valmiin LTE-pohjaisen ratkaisun tuleviin Tetran korvaaviin verkkoihin.
Diplomi-insinööri Sanna Vesti on kehittänyt sähköenergiatekniikan alan väitöskirjassaan metodeja hajautettujen teholähdejärjestelmien suunnittelun sekä niiden keskinäisen vertailun parantamiseen. Väitös tarkastetaan perjantaina Tampereen teknillisen yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa.
Ledikomponenttien ominaisuudet kehittyvät kovaa vauhtia. Osram Opto Semiconductors on esitellyt näyttämökäyttöön uudet komponentit, joilla saadaan puristettua paljon valotehoa pienestä paketista.
Linus Torvalds ilmoitti elokuussa 1991 usenet-ryhmässä kehittelevänsä uutta käyttöjärjestelmää. Linuxiksi nimetyn ensimmäisen ytimen eli kernelin hän julkisti 5.10. 1991.
Apple tunnetaan siitä, että iPhone-älypuhelimien kate on saatu puristettua erittäin suureksi. Yhtiöt tekemät uudistukset kuitenkin vaikuttavat laitteiden kustannuksiin. IHS:n arvion mukaan iPhone 6s Plus -mallin komponentit maksavat 16 dollaria enemmän kuin edeltäjänsä eli iPhone 6 Plussan.
5,3 gigabittiä sekunnissa. Sellaisen teoreettisen tiedonsiirtonopeuden lupaa Netgearin uusi wifi-reititin Nighthawk X8 AC5300. Kahdeksan antennin tuoma kaista on niin leveä, ettei sellaiselle ole oikein minkäänlaista tarvetta. Ainakaan vielä.
Net Applications on julkistanut uusimmat tilastonsa PC-käyttöjärjestelmistä. Syyskuun lukujen perusteella Windows 10:n markkinaosuus on noussut 6,6 prosenttiin. Windows 7:aa se ei silti haasta vielä pitkään aikaan.
Rahoituksensa kutistumisen kanssa riutuva Tekes kertoo välillä mielellään oman rahoituksensa turvin syntyneitä menestystarinoita. Oululainen Specim kuuluu ehdottomasti näihin menestyjiin. Hyperspektraalilaitteita valmistava yritys työllistää jo nelisenkymmentä työntekijää.
Philipsin entinen lediryhmä eli nykyään itsenäisenä toimiva Lumileds sanoo lanseeraavana ensi tiistaina virallisesti tähän asti kirkkaimman pintaliitettävän ledikomponenttinsa. Luxeon CoB 1216 yltää peräti 15 000 lumenin valovoimaan standardissa kotelossa.
Ohjelmistotalo Tioben syyskuun ranking-lista näyttää, että java nousi jälleen suosituimmaksi ohjelmointikieleksi. Samalla C-kieli menetti asemansa listan kärjessä. Applen Objective-C:n suosio sen sijaan romahti.
Aurinkokennojen tärkein materiaali on pii, mutta nykyinen valmistusprosessi haaskaa energiaa ja myös puhdasta piitä. Saksalaisen Fraunhofer-instituutin tutkijat ovat kehittäneet valmistusmenetelmän, jolla kennojen valmistuksen hinta saadaan merkittävästi nykyistä alhaisemmaksi.
Äärimmäiset sääilmiöt, uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto ja kasvava energiankysyntä haastavat perinteiset sähköverkot ennennäkemättömällä tavalla. Vastaus tähän haasteeseen on älykäs sähköverkko – ja sen toimintavarmuuden ytimessä ovat SiTimen edistyneet MEMS-ajoitusratkaisut. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi tarkka ajoitus on elintärkeää modernissa sähköinfrastruktuurissa.
Äärimmäiset sääilmiöt, uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto ja kasvava energiankysyntä haastavat perinteiset sähköverkot ennennäkemättömällä tavalla. Vastaus tähän haasteeseen on älykäs sähköverkko – ja sen toimintavarmuuden ytimessä ovat SiTimen edistyneet MEMS-ajoitusratkaisut. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi tarkka ajoitus on elintärkeää modernissa sähköinfrastruktuurissa.
