SSD-levyt tarjoavat luontaisesti korkean luotettavuuden kaikentyyppisiin sovelluksiin, aina aloitustason kuluttajalaitteista kriittisiin järjestelmiin. Asianmukaiset tietosuojamekanismit voivat maksimoida levyn käyttöiän toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarpeen mukaan, kertoo Silicon Motion artikkelissaan.
Hollantilaiset kokeilevat aurinkosähkön tuottamista pyörätien avulla. Solaroad-niminen yritys on rakentanut Amsterdamin lähiöön testimielessä satametrisen pätkän pyörätietä, joka on käytännössä lasipinnoitettu aurinkopaneeli.
Nokia ryhtyy myymään omalla nimellään varustettuja älypuhelimia vuoden 2016, kun sopimus Microsoftin kanssa se sallii. Ulkomaiset analyytikot tuntuvat olevan varmoja asiasta. Huhut verkossa eivät laannu, vaan niiden vauhti vain kiihtyy.
Tutkimuslaitos ABI Research ennustaa, että vuonna 2020 markkinoille tuodaan jo 223 miljoonaa älylamppua. Kasvu tulee olemaa nopeaa, sillä viime vuonna älykkäiksi luonnehdittuja lamppuja myytiin vain 3,5 miljoonaa.
Kaikki teknologiayritykset puhuvat nyt esineiden internetistä tai IoT:stä. Vaikka sen tarkka määritelmä on edelleen hakusessa, ei tämä estä tutkimuslaitoksia tekemästä rohkeita markkinaennusteita.
Texas Instruments on esitellyt 8. polven moduulin suosittuun WiLink-sarjaansa. Wlan- ja bluetooth-radiot sisältävään moduuliin on tuotu lisää ominaisuuksia ja se on kvalifioitu teollisuuden vaatimiin lämpötiloihin.
Kännykkäpiirien suvereeni markkinajohtaja Qualcomm arvioi joutuvansa pian lisenssimaksuja koskevaan sotaan kiinalaisten valmistajien kanssa. Sandiegolaisyritys arvioi, etteivät kiinalaiset raportoi oikein myymiensä Snapdragon-pohjaisten älypuhelimien myyntilukuja.
Muistien markkinoita seuraavan DRAMExchange ennustaa, että iPhone-älypuhelimiin istutetaan lähes viidennes eli 18 prosenttia kaikista valmistetuista NAND-siruista. Tänä vuonna osuus on 10 prosenttia, joten iPhonen vahva rooli kasvaa nopeasti.
Wi-Fi eli wlan-tekniikka on yleistynyt kahviloissa ja muissa julkisissa tiloissa, mutta myös kodeissa. Strategy Analyticsin mukaan tämän vuoden lopulla jo joka neljännessä kodissa on oma langaton lähiverkkonsa.
Googlen uusin Android-versio eli 5.0 Lollipop on pian valmis jakeluun. Siinä on ennen kaikkea viilattu käyttöliittymää ja sovellusten ulkonäköä, mutta Google on tehnyt myös merkittäviä parannuksia alustan tietoturvaan. Syytä onkin, sillä Android tunnetaan reikäisenä käyttöjärjestelmänä.
Omnitele on mitannut mobiililaajakaistan nopeutta kymmenessä Suomen suurimmassa kaupungissa. Parhaimmillaan datanopeus verkosta käyttäjälle lähentelee jo 50 megabittiä sekunnissa.
Suorituskykyisistä ja usein arvokkaista mittauslaitteistaan tunnettu Tetronix on tehnyt uuden aluevaltauksen esittelemällä USB-väylään liitettävän spektrianalysaattorin. RSA306-analysaattori maksaa alle 3500 dollaria eli alle 2800 euroa. RSA306 on militaaristandardit täyttävä eli kenttäoloihin tarkoitettu analysaattori, jonka mittausalue yltää 9 kilohertsistä 6,2 gigahertsiin asti. Mittarin kaistanleveys on 40 megahertsiä.
Ketterä kehitys on iskusana, jonka nimeen vannotaan useimmissa ohjelmisto- ja laitekehitysprojekteissa. Usein ketteryys liitetään pieniin, aloittaviin yrityksiin, mutta myös suuri kehitysorganisaatio voi olla ketterä.
Monissa sovelluksissa hyödynnetään magneettikenttiä. Sen avulla esimerkiksi keskitetään pesukoneen rumpu tai suunnataan auton ajovalot oikein. Magneettien oikea toiminta ja järjestelmän toiminnan varmistaminen tuotannon aikana on kuitenkin ollut vaikeaa. Tähän asti.
Intelin sijoitusyhtiö Intel Capital on kertonut 15. vuosittaisessa Intel Capital Global Summit -tapahtumassa investoivansa 62 miljoonaa eli lähes 50 miljoonaa euroa dollaria 16 teknologiayritykseen ja niiden innovatiivisiin teknologioihin. Keskiössä ovat päällepuettavaan elektroniikkaan, esineiden internetiin ha big data -analytiikkaan keskittyvät yritykset.
Kun älypuhelimessa hyödynnetään erilaisia tekniikoita, niistä joudutaan maksamaan rojalteja tekniikan kehittäjille. Noin 350 eruon arvoisessa laitteessa rojaltimaksujen osuus voi olla sadan euron luokkaa eli lähes kolmannes.
Äärimmäiset sääilmiöt, uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto ja kasvava energiankysyntä haastavat perinteiset sähköverkot ennennäkemättömällä tavalla. Vastaus tähän haasteeseen on älykäs sähköverkko – ja sen toimintavarmuuden ytimessä ovat SiTimen edistyneet MEMS-ajoitusratkaisut. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi tarkka ajoitus on elintärkeää modernissa sähköinfrastruktuurissa.
Äärimmäiset sääilmiöt, uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto ja kasvava energiankysyntä haastavat perinteiset sähköverkot ennennäkemättömällä tavalla. Vastaus tähän haasteeseen on älykäs sähköverkko – ja sen toimintavarmuuden ytimessä ovat SiTimen edistyneet MEMS-ajoitusratkaisut. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi tarkka ajoitus on elintärkeää modernissa sähköinfrastruktuurissa.
