Jim-kanava lähetti eilen kiinnostavan dokumentin Apollo 11 -lennosta, joka päätyi ensimmäiseen kuukävelyyn. Nykyään Applella kehittäjänä työskentelevä Forrest Heller on verrannut Apollo 11:n ohjaustietokoneen eli AGC:n suorituskykyä nykylaitteisiin. Vertailun perusteella täytyy Neil Armstrongin päätymistä kuun pinnalle pitää suurena ihmeenä.
AGC-tietokone oli NASAn itse kehittämä ja rakentama sulautettu tietokone, joka huolehti aluksen ohjausjärjestelmästä. Siinä oli 5600 portin prosessori, joka kykeni noin 40 tuhanteen laskutoimitukseen sekunnissa 1,024 megahertsin kellotaajuudella. Jokaisen käskyn laskeminen vei vähintään 12 kellojaksoa.
Heller vertasi AGC:n prosessointia Ankerin Atom PD 2 -malliseen USBC-laturiin. Sen sisuksista löytyy Arm Cortex-M0-ytimeen pohjautuva prosessori. Se laskee yhteenlaskuja 563 kertaa nopeammin kuin Apollo 11:n ohjaustietokone. Apollo 11 -aluksessa AGC-koneita oli kaksin kappalein. Sen lisäksi aluksessa oli kaksi muuta tietokonetta.
Ankerin laturin prosessori on Cypressin CYPD4225. Siihen sopii 1,19-1,78 kertaa enemmän ksäkyjä kuin AGC-koneeseen. Heller arvioi tämän takia, että piirille voitaisiin tallentaa Apollo 11:n ohjaukseen vaadittava ohjelma, vaikka ANSAn koneen ja laturin prosessorin suorituskykyä onkin hankala verrata toisiinsa.
Apollo 11 -lennosta on kulunut yli 50 vuotta. Sinä aikana elektroniikka on kehittynyt tehokkaammaksi jättimäiselä nopeudella. Meillä kaikilla on taskussa enemmän laskentatehoa kuin millä NASA lensi kuuhun. Näyttää siltä, että myös ”tyhmässä” laturissa on nykyään enemmän tehoa kuin NASAlla oli käytössään vuonna 1969.
Hellerin laskelmiin voi tutustua täällä.
(AGC-ohjausyksikön kuva: Wikipedia)
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
