Jim-kanava lähetti eilen kiinnostavan dokumentin Apollo 11 -lennosta, joka päätyi ensimmäiseen kuukävelyyn. Nykyään Applella kehittäjänä työskentelevä Forrest Heller on verrannut Apollo 11:n ohjaustietokoneen eli AGC:n suorituskykyä nykylaitteisiin. Vertailun perusteella täytyy Neil Armstrongin päätymistä kuun pinnalle pitää suurena ihmeenä.
AGC-tietokone oli NASAn itse kehittämä ja rakentama sulautettu tietokone, joka huolehti aluksen ohjausjärjestelmästä. Siinä oli 5600 portin prosessori, joka kykeni noin 40 tuhanteen laskutoimitukseen sekunnissa 1,024 megahertsin kellotaajuudella. Jokaisen käskyn laskeminen vei vähintään 12 kellojaksoa.
Heller vertasi AGC:n prosessointia Ankerin Atom PD 2 -malliseen USBC-laturiin. Sen sisuksista löytyy Arm Cortex-M0-ytimeen pohjautuva prosessori. Se laskee yhteenlaskuja 563 kertaa nopeammin kuin Apollo 11:n ohjaustietokone. Apollo 11 -aluksessa AGC-koneita oli kaksin kappalein. Sen lisäksi aluksessa oli kaksi muuta tietokonetta.
Ankerin laturin prosessori on Cypressin CYPD4225. Siihen sopii 1,19-1,78 kertaa enemmän ksäkyjä kuin AGC-koneeseen. Heller arvioi tämän takia, että piirille voitaisiin tallentaa Apollo 11:n ohjaukseen vaadittava ohjelma, vaikka ANSAn koneen ja laturin prosessorin suorituskykyä onkin hankala verrata toisiinsa.
Apollo 11 -lennosta on kulunut yli 50 vuotta. Sinä aikana elektroniikka on kehittynyt tehokkaammaksi jättimäiselä nopeudella. Meillä kaikilla on taskussa enemmän laskentatehoa kuin millä NASA lensi kuuhun. Näyttää siltä, että myös ”tyhmässä” laturissa on nykyään enemmän tehoa kuin NASAlla oli käytössään vuonna 1969.
Hellerin laskelmiin voi tutustua täällä.
(AGC-ohjausyksikön kuva: Wikipedia)
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
