Kuvittele, jos voisi kääriä ohuen kalvon läpinäkyvää materiaalia minkä tahansa pinnan ympärille ja sen avulla voitaisiin ladata elektronisia laitteita, kuten puhelinta tai kannettavaa tietokonetta. Ilman akkua tai kaapeliyhteyttä virtalähteeseen. Yhdysvaltain armeijan tutkijoiden ansiosta tämä ajatus voisi olla todellisuutta tulevaisuudessa.
Massachusetts Institute of Technologyn professori Tomás Palaciosin ja Yhdysvaltain armeijan tutkimuslaboratorion tutkija Madan Dubeyn johtama ryhmä on tehnyt tutkimuksen, jossa kehitettiin uudenlainen antenni. Se pystyy absorboimaan wifi-, Bluetooth- ja matkapuhelinverkkojen RF-signaalit ja muuntamaan sen tehokkaasti käyttökelpoiseksi sähköenergiaksi. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature-lehdessä.
Madam Duneyn mukaan idea perustuu siihen, että elämme radiotaajuisten signaalien kyllästämässä maailmassa. – Wifi-verkot ovat toiminnassa kaikkialla ja ne tarjoavat runsaan lähteen aina päällä olevalle radiotaajuisen energian lähteelle, Dubey sanoo.
Armeijan tutkimuskeskus kehittää tietenkin tekniikoita ennen kaikkea armeian käyttöön mutta tottakai tekniikoita on kaupallistettu myös siviilipuolelle ja kulutuselektroniikkaan. Esimerkkejä tästä löytyy lukuisasti.
Dubeyn johdolla kehitetty ratkaisu perustuu vain muutaman atomin paksuiseen molybdeenidisulfidiin eli MoS2-kalvoon. Sen avulla voidaan kehittää virrankeruujärjestelmä, joka voidaan integroida älykankaaseen.
Dubeyn mukaan tämän tekniikan avulla on mahdollista rakentaa esimerkiksi Alexan kaltainen laite, joka on kooltaan 1000 kertaa pienempi, mutta suorituskyvyltään huomattavasti tehokkaampi. Samalla laite on joustava ja se voidaan integroida hyvin monenlaisiin laitteisiin ja monenlaisille pinnoille.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
