Vähäkoodiset menetelmät ovat nopeasti yleistymässä. Niissä ohjelmisto tuotetaan graafisesti pudottamalla projektiin valmiita moduuleita. Työkalu tuottaa koodin automaattisesti. Mutta voisiko sovelluksia ohjelmoida kokonaan ilman koodaamista? Outsystemsin Iikka Salmi näkee tässä no code -kehityksessä suuria mahdollisuuksia. Outsystems on itse tuomassa jo syksyllä tarjolle no code -työkaluja. Niissä otetaan merkittävä hyppäys alaspäin koodin vaativuudessa.
- Tarkoituksena on, että ihminen, joka ei ole koskaan koskenut koodiin, pystyy luomaan käyttäjäkokemusta tai liiketoimintalogiikkaa.
Vähäkoodisille työkaluille on kasvavasti kysyntää monesta syystä. Monilla yrityksillä on teknistä velkaa. – On sovelluksia, jotka ovat tulleet tiensä päähän ja yritykset miettivät, miten mennään eteenpäin. Tällöin low code -alustat ovat yksi asia mitä usein mietitään.
Salmen mukaan low code ja tulevaisuudessa no code -työkalut ovat myös Suomen keino ratkaista digitalisaation ongelma. - Matematiikka on aika selkeä. Intiassa valmistuu satatuhatta diplomi-insinööriä vuodessa. Meillä koodarit vaihtavat koko ajan työpaikkaa ja jos koodin kehittänyt ihminen lähtee naapurifirmaan, niin miten sen kanssa eletään?
- Kehittäjien tuottavuuden nostaminen on aivan välttämättömyys kansantalouden ja digitalisaation kannalta. Low code tulee olemaan yksi keskeinen teknologia, jonka avulla kehittäjä voi kehittää enemmän. Sen avulla pystytään myös tuomaan enemmän ihmisiä kehittäjiksi. Yrityksiin tulee yhä enemmän ihmisiä, jotka pystyvät no codella tekemään liiketoimintasovelluksia. En suoraan sanoen keksi, miten suomalaisyritykset voisivat ilman näitä teknologioita päästä mukaan digitalisaatioon, Salmi sanoo.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.