VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasaran johdolla on laadittu lista tulevaisuuden aloista, joilla suomalaiset voisivat löytää kestävää kasvua. Eilen VTT järjesti aiheesta paneelikeskustelun, jossa asiantuntijat miettivät kasvun mahdollisuuksia. Suomalaiseen insinööritaitoon luotetaan, kunhan valtio ja poliitikot ymmärtäisivät oman roolinsa.
Piilaaksossa nykyään toimiva HackerOnen toimitusjohtaja Mårten Mickos muistutti, että Suomessa on kyllä aivan riittävästi resursseja rakentaa menestystarinoita. Mutta samalla meillä usein ajatellaan, että on velvoite rakentaa jotakin uutta.
- Tämä pitää kääntää mahdollisuuksiksi. Niin, että yritykset haluavat tulla mukaan rakentamaan ydin- tai kvanttiteknologiaa.
Mickosin mukaan aina, kun Suomessa halutaan kehittää jotain, mukana on kaikenlaisia instituutioita. - Instituutiot eivät rakenna yrityksiä. Yrittäminen on aina yksilöistä kiinni. Instituutio voi käynnistää asioita, mutta itse tehtävä pitää antaa yksilöille. Kaikki Suomen mahtavat yritykset ovat joskus olleet yhden yrittäjän perustamia, yksilöistä se voimavara aina tulee.
Nokian hallituksen puheenjohtajan tehtävät juuri lopettanut F-securen Risto Siilasmaa muistutti hänkin, ettei teknologisia menestyksiä voi ohjata ylhäältä päin. - USA:n puolustusministeriön DARPA on ehkä paras esimerkki, mutta sekin perustuu rahoitukseen.
EVA:n Emilia Kullas komppasi. - Usein meillä huudetaan valtiota apuun, mutta onko valtiolla tai poliitikoilla kykyä nähdä tulevaisuuden voittaja-aloja, Kullas kysyi.
Hänen mukaansa valtio voi kyllä käynnistää markkinoita esimerkiksi parantamalla regulaatiota, mutta sen jälkeen pitäisi osata päästää näppinsä irti. – Ja tämä on aina ollut poliitikoille vaikeata.
Antti Vasaran eksponentiaalisen toivon listalle ovat päässeet biotekninen ruoantuotanto, kvanttiteknologia, pienet ydinreaktorit, muovin kemiallinen kierrätys ja materiaalien käytön optimointi. Nämä ovat kaikki haastavia aloja, joissa menestyminen tuo mukanaan järjestelmätason muutoksia viheliäisimpiin ongelmiimme, kuten Vasara asian muotoilee.
Selvää on, että harvalla kansanedustajalla on edellytyksiä antaa oikeastaan mitään panosta tällaisten mullistavien tekniikoiden kehittämiseen. Työryhmien perustamisesta ja ”kampaviineripolitiikasta” pitäisi meillä päästä tyystin eroon. Näiden avulla ei ole rakennettu yhtään työllistävää menestystarinaa.
Panelistien mukaan Suomesta kyllä löytyy riittävästi resursseja kehittää uusia ratkaisuja. Varman Risto Murto muistutti, ettei hän ole tippaakaan huolissaan suomalaisesta insinööriosaamisesta. - Mutta onko meillä riittävän vahva sijoittajajoukko? Se porukka, joka on vaurastunut yhden kerran? Onko meillä rahantekokykyä?
Vaikka rajat ovat tällä hetkellä kiinni, ideat, bitit ja innovaatiot kulkevat vapaasti globaaleilla markkinoilla. Maailmalle haluava suomalaisyritys tulee heti kiinalaisten ja amerikkalaisten haastamaksi. Voiko suomalaisyritys pärjätä tässä kisassa?
- Jos on korkean jalostusarvon tuotteita, tarvitaan aina luotettavia vaihtoehtoja. Meille on vain eduksi, että kiinalaiset avaavat jotain korkean jalostusarvon markkinoita, Mårten Mickos korosti.
Risto Siilasmaan mukaan Suomen vahvuus on se, että meihin luotetaan. - Siihen meidän kannattaa panostaa. Suomalaiset pitävät lupauksensa.
VTT:n paneelin voi katsoa Youtubessa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
