VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasaran johdolla on laadittu lista tulevaisuuden aloista, joilla suomalaiset voisivat löytää kestävää kasvua. Eilen VTT järjesti aiheesta paneelikeskustelun, jossa asiantuntijat miettivät kasvun mahdollisuuksia. Suomalaiseen insinööritaitoon luotetaan, kunhan valtio ja poliitikot ymmärtäisivät oman roolinsa.
Piilaaksossa nykyään toimiva HackerOnen toimitusjohtaja Mårten Mickos muistutti, että Suomessa on kyllä aivan riittävästi resursseja rakentaa menestystarinoita. Mutta samalla meillä usein ajatellaan, että on velvoite rakentaa jotakin uutta.
- Tämä pitää kääntää mahdollisuuksiksi. Niin, että yritykset haluavat tulla mukaan rakentamaan ydin- tai kvanttiteknologiaa.
Mickosin mukaan aina, kun Suomessa halutaan kehittää jotain, mukana on kaikenlaisia instituutioita. - Instituutiot eivät rakenna yrityksiä. Yrittäminen on aina yksilöistä kiinni. Instituutio voi käynnistää asioita, mutta itse tehtävä pitää antaa yksilöille. Kaikki Suomen mahtavat yritykset ovat joskus olleet yhden yrittäjän perustamia, yksilöistä se voimavara aina tulee.
Nokian hallituksen puheenjohtajan tehtävät juuri lopettanut F-securen Risto Siilasmaa muistutti hänkin, ettei teknologisia menestyksiä voi ohjata ylhäältä päin. - USA:n puolustusministeriön DARPA on ehkä paras esimerkki, mutta sekin perustuu rahoitukseen.
EVA:n Emilia Kullas komppasi. - Usein meillä huudetaan valtiota apuun, mutta onko valtiolla tai poliitikoilla kykyä nähdä tulevaisuuden voittaja-aloja, Kullas kysyi.
Hänen mukaansa valtio voi kyllä käynnistää markkinoita esimerkiksi parantamalla regulaatiota, mutta sen jälkeen pitäisi osata päästää näppinsä irti. – Ja tämä on aina ollut poliitikoille vaikeata.
Antti Vasaran eksponentiaalisen toivon listalle ovat päässeet biotekninen ruoantuotanto, kvanttiteknologia, pienet ydinreaktorit, muovin kemiallinen kierrätys ja materiaalien käytön optimointi. Nämä ovat kaikki haastavia aloja, joissa menestyminen tuo mukanaan järjestelmätason muutoksia viheliäisimpiin ongelmiimme, kuten Vasara asian muotoilee.
Selvää on, että harvalla kansanedustajalla on edellytyksiä antaa oikeastaan mitään panosta tällaisten mullistavien tekniikoiden kehittämiseen. Työryhmien perustamisesta ja ”kampaviineripolitiikasta” pitäisi meillä päästä tyystin eroon. Näiden avulla ei ole rakennettu yhtään työllistävää menestystarinaa.
Panelistien mukaan Suomesta kyllä löytyy riittävästi resursseja kehittää uusia ratkaisuja. Varman Risto Murto muistutti, ettei hän ole tippaakaan huolissaan suomalaisesta insinööriosaamisesta. - Mutta onko meillä riittävän vahva sijoittajajoukko? Se porukka, joka on vaurastunut yhden kerran? Onko meillä rahantekokykyä?
Vaikka rajat ovat tällä hetkellä kiinni, ideat, bitit ja innovaatiot kulkevat vapaasti globaaleilla markkinoilla. Maailmalle haluava suomalaisyritys tulee heti kiinalaisten ja amerikkalaisten haastamaksi. Voiko suomalaisyritys pärjätä tässä kisassa?
- Jos on korkean jalostusarvon tuotteita, tarvitaan aina luotettavia vaihtoehtoja. Meille on vain eduksi, että kiinalaiset avaavat jotain korkean jalostusarvon markkinoita, Mårten Mickos korosti.
Risto Siilasmaan mukaan Suomen vahvuus on se, että meihin luotetaan. - Siihen meidän kannattaa panostaa. Suomalaiset pitävät lupauksensa.
VTT:n paneelin voi katsoa Youtubessa.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
