Tampereen yliopisto on käynnistänyt uuden AMICI eli Adaptive Multimodal In-Car Interaction -hankkeen, jossa tutkitaan, miten autojen käyttöliittymistä tehdään ihmisille mahdollisimman sopivia. Hanke toimii tutkimuskonsortiossa yhdessä Aalto-yliopiston sekä 11 teknologiayrityksen kanssa.
Konsortion tavoitteena on löytää uusia menetelmiä, joiden avulla auton ja ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta tehdään mahdollisimman toimivaa ja turvallista. Työn tavoitteena on vastata siihen haasteeseen, mitä nykyaikainen auto meille asettaa. Ne ovat käytännössä pyörillä kulkevia tietokoneita, jotka vahtivat kaistanvaihtoja, seuraavat onko kuljettaja hereillä ja jopa jarruttavat automaattisesti törmäyksen uhatessa.
Täysin itsestään kulkevat autot toimivat jo rajatuissa olosuhteissa, mutta laajemmin toimiviksi niiden kehitys kestää vielä pitkään. Tekoäly, funktionaaliset materiaalit, sulautetut näytöt ja sensoriteknologiat tulevat mullistamaan ajamisen lähivuosina.
- Autot keräävät nykyisin valtavan määrän dataa ja tuovat sen kuljettajan saataville. Valitettavasti dataa on liian paljon, eikä sitä kaikkea voida sälyttää ihmisen käsiteltäväksi. Autojen toiminnot ja käyttöliittymät tulisi rakentaa siten, että kuljettajalle tuodaan vain juuri kyseiseen tilanteeseen tarvittava tieto, oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa, kertoo AMICI-konsortion johtaja, professori Roope Raisamo Tampereen yliopistosta.
Lisäksi ihmisten tulisi voida olla vuorovaikutuksessa ajoneuvojensa kanssa heille luonnollisilla tavoilla, kuten puheella, katseella ja eleillä. Tampereen yliopiston TAUCHI-tutkimuskeskus on tutkinut ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta jo pitkään. Uudet teknologiat, kuten tuntopalaute, kosketusherkät pinnat ja katseenseuranta tuovat uutta helppoutta ja turvallisuutta autojen käyttöliittymiin.
Tekoälyn avulla voidaan jatkuvasti seurata ajoympäristöä ja suodattaa tilanteista olennainen tieto, joka esitetään kuljettajalle eri aistien välityksellä. Aalto-yliopisto tuo hankkeeseen maailmanluokan osaamisen lasermittauksista ja kolmiulotteisesta mallintamisesta. Nokia puolestaan tuo tutkimukseen tietämyksensä tietoliikenteen kehittämisestä.
- Nokia on johtava mobiilin tietoliikenteen kehittäjä. Näitä teknologioita käyttävät päivittäin kaikki matkapuhelimien omistajat, ja jatkossa niitä hyödynnetään yhä enemmän myös autoissa, kommentoi Ville-Veikko Mattila, multimediateknologian tutkimuksen johtaja Nokialla.
AMICI-hankkeessa Nokia kehittää tekoälymenetelmiä, jotka seuraavat kuljettajaa ja ympäröivää ajotilannetta useiden datalähteiden avulla, huomioiden myös tiedot, jotka saadaan muista tiellä liikkuvista autoista. Tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisen kuvan luomisen ajotilanteesta, ympäristöstä, ajoneuvoista ja ihmisistä. Kolmiulotteinen, kuulijan asennon ja sijainnin aistiva tila-audiojärjestelmä mahdollistaa realistisemmat ympäröivät äänimaisemat viestintää ja viihdettä varten.
Siili Auto on jo pitkään suunnitellut innovatiivisia ratkaisuja, jotka tekevät autojen käyttöliittymistä turvallisempia. - Yhteistyö akateemisten tutkimuslaitosten ja johtavien autovalmistajien kanssa tuo käyttöömme viimeisimmät ja edistyneimmät teknologiat ja tutkimustulokset. Ne mahdollistavat täysin uudenlaiset käyttäjäkokemukset seuraavan sukupolven autoissa turvallisuudesta tinkimättä, korostaa Juhani Vanhala, Siili Auton myyntijohtaja.
- Kulkuneuvoista on tulossa kaikkien aikojen teknologisesti edistyneimpiä kuluttajatuotteita. Ne prosessoivat valtavat datamäärät sensoreista ja online-palveluista reaaliajassa, ja näkymättömät algoritmit tekevät päätöksiä kuljettajan puolesta. Jotta kuluttajat voivat omaksua autojen uudet innovaatiot, on tärkeää voida pitää kompleksisuus piilossa konepellin alla. Näin voimme luoda kuljettajille luonnolliset, hyvin määritellyt käyttäjäkokemukset, kuvailee Rightware Oy:n strategiajohtaja Tero Koivu.
AMICI on yhteistutkimushanke, jota rahoittavat Business Finland sekä osallistuvat yritykset ja tutkimuslaitokset: Canatu, Modulight, Nokia, Rightware, Siili Auto, Visidon, Tactotek, Nokian Renkaat, Pilkington Automotive Finland, Varjo Technologies, Creoir, Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto. Konsortiohankkeen kokonaisbudjetti on noin 8,7 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023.
Kuva: AMICI-hanke / Tampereen yliopisto
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
