Las Vegasissa on uusi maamerkki. Sphere Entertainment on rakentanut kaupunkiin jättimäisen pallonäytön. Sen Big Sky -kamerajärjestelmä perustuu STMicroelectronicsin valmistamaan, maailman suurimpaan kuvakennoon.
Suurelle kamerakennolle on käyttöä, sillä kuva-ala on 160 000 neliöjalkaa eli 14 864 neliömetriä. Näyttöjen resoluutio on tyyppiä 16K x 16K. Yhteistyössä Sphere Studiosin kanssa ST valmisti ensimmäisen 18K-sensorin, joka pystyy ottamaan kuvia Spheren näytön edellyttämässä mittakaavassa ja tarkkuudella.
Big Skyn anturi on nyt maailman suurin kaupallisessa käytössä oleva elokuvakameran anturi. 316 megapikselin kenno on lähes 7 kertaa suurempi ja resoluutioltaan 40 kertaa tarkempi kuin huippuluokan kaupallisten kameroiden täyden kennon anturit. Anturipiirin mitat ovat 9,92 x 8,31 cm ja yhdeltä 300-milliseltä piikiekolta niitä valmistuu vain neljä kappaletta.
Järjestelmä pystyy myös ottamaan kuvia nopeudella 120 fps ja siirtämään dataa 60 gigatavua sekunnissa. Big Sky antaa elokuvantekijöille myös mahdollisuuden kaapata suurikokoisia kuvia yhdestä kamerasta ilman, että heidän tarvitsee liittää sisältöä yhteen useista kameroista.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
