Maaliskuussa Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotuksen tekoälyn sääntelemisestä. Nyt Eurooppa-neuvosto on myös hyväksynyt myös niin sanotun tekoälylain. Tämä tarkoittaa, että AI Actin voimaantulon tiellä on enää muodollisuuksia.
AI Actin valmistelutyö aloitettiin jo vuonna 2018 ja asetusehdotus tuli vuonna 2021. Nykyisessä muodossaan tekoälylain ensimmäiset osat tulevat voimaan jo vuoden lopussa, kuusi kuukautta tekoälylain jälkeen.
EU:n tekoälylaki jakaa tekoälyjärjestelmät kolmeen luokkaan: pieni riski, suuri riski ja kiellettävät. Matalan riskin kategoriaan kuuluvat esimerkiksi chatbotit. Kiellettäviin järjestelmiin sisältyvät esimerkiksi ne, jotka käyttävät alitajuista teknologiaa vaikuttaakseen yksilöihin. Myös AI-järjestelmät, jotka käyttävät hyväkseen haavoittuvia ryhmiä tai joita julkiset toimijat käyttävät yhteiskunnalliseen luokitteluun sekä järjestelmät, jotka käyttävät reaaliaikaisia biometrisiä tietoja lainvalvontaan julkisilla paikoilla kielletään.
Korkean riskin luokkaan kuuluvat tekoälyjärjestelmät liittyvät tiettyjen fyysisten tuotteiden turvallisuuteen, mutta niihin voidaan sisällyttää kansalaisille tärkeitä palveluita ja toimintoja. Ehdotuksessa luetellaan muun muassa koulutuspaikkoja tarjoavia, työllistymistä mainostavia palveluja sekä palveluita, jotka mahdollistavat kansalaisille julkisen tuen ja apurahojen saatavuuden. Jopa luottokelpoisuutta laskevat järjestelmät ja järjestelmät, joiden avulla voidaan priorisoida toimia tulipalon tai onnettomuuden sattuessa, voivat olla korkean riskin järjestelmiä.
Mikäli yritykset rikkovat AI Actin määräyksiä, ne joutuvat maksamaan sakkoja. Tekoälylain rikkomisesta määrättävä sakko määräytyy prosentteina rikkoneen yrityksen edellisen tilikauden globaalista vuosiliikevaihdosta tai ennalta määrättynä määränä sen mukaan, kumpi on suurempi. Pk-yrityksille ja uusille yrityksille määrätään suhteellisesti pienemmät, hallinnolliset sakot.
Kuva: AdobeStock
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
