Maaliskuussa Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotuksen tekoälyn sääntelemisestä. Nyt Eurooppa-neuvosto on myös hyväksynyt myös niin sanotun tekoälylain. Tämä tarkoittaa, että AI Actin voimaantulon tiellä on enää muodollisuuksia.
AI Actin valmistelutyö aloitettiin jo vuonna 2018 ja asetusehdotus tuli vuonna 2021. Nykyisessä muodossaan tekoälylain ensimmäiset osat tulevat voimaan jo vuoden lopussa, kuusi kuukautta tekoälylain jälkeen.
EU:n tekoälylaki jakaa tekoälyjärjestelmät kolmeen luokkaan: pieni riski, suuri riski ja kiellettävät. Matalan riskin kategoriaan kuuluvat esimerkiksi chatbotit. Kiellettäviin järjestelmiin sisältyvät esimerkiksi ne, jotka käyttävät alitajuista teknologiaa vaikuttaakseen yksilöihin. Myös AI-järjestelmät, jotka käyttävät hyväkseen haavoittuvia ryhmiä tai joita julkiset toimijat käyttävät yhteiskunnalliseen luokitteluun sekä järjestelmät, jotka käyttävät reaaliaikaisia biometrisiä tietoja lainvalvontaan julkisilla paikoilla kielletään.
Korkean riskin luokkaan kuuluvat tekoälyjärjestelmät liittyvät tiettyjen fyysisten tuotteiden turvallisuuteen, mutta niihin voidaan sisällyttää kansalaisille tärkeitä palveluita ja toimintoja. Ehdotuksessa luetellaan muun muassa koulutuspaikkoja tarjoavia, työllistymistä mainostavia palveluja sekä palveluita, jotka mahdollistavat kansalaisille julkisen tuen ja apurahojen saatavuuden. Jopa luottokelpoisuutta laskevat järjestelmät ja järjestelmät, joiden avulla voidaan priorisoida toimia tulipalon tai onnettomuuden sattuessa, voivat olla korkean riskin järjestelmiä.
Mikäli yritykset rikkovat AI Actin määräyksiä, ne joutuvat maksamaan sakkoja. Tekoälylain rikkomisesta määrättävä sakko määräytyy prosentteina rikkoneen yrityksen edellisen tilikauden globaalista vuosiliikevaihdosta tai ennalta määrättynä määränä sen mukaan, kumpi on suurempi. Pk-yrityksille ja uusille yrityksille määrätään suhteellisesti pienemmät, hallinnolliset sakot.
Kuva: AdobeStock