Sulautetut sovellukset tulevat jatkuvasti monimutkaisemmiksi. Niihin tuodaan uusia toimintoja, lisää verkkoyhteyksiä, tietoturvaa reguloinnin lisääntyessä ja etäpäivitys alkaa olla pakollinen vaatimus. Usein kustomoitu laitteisto on toimivin ratkaisu, sanoi CVG Convergensin Tomi Engdahl ECF243-tapahtuman esityksessään.
Miksi sitten tuote pitäisi suunnitella räätälöidyllä laitteistolla? Engdahlin mukaan silloin on täysi kontrolli tuotteesta ja IP-oikeuksista. - Jos haluaa suunnitella täsmälleen tietynkokoisen tuotteen tai korvata jonkun komponentin vanhassa, tai jos käyttää erikoisliitäntöjä tai liittimiä, Engdahl luettelee. Myös pitkä elinkaari vaatii usein räätälöityä laitesuunnittelua.
Tietenkin suunnittelijalla on paljon valintoja edessään, kun tehdään päätös räätälöidä rauta. - Pitäisi valita mikro-ohjain vai sovellusprosessori, vai molemmat? Mikä käyttöjärjestelmä? Jos valitsee Linuxin, tarvitsee megatavuja muistia, jos käyttää pelkkää RTOSia mikro-ohjaimella, pärjää ehkä muutamalla sadalla kilotavulla.
Myös tuotteen ajateltu elinkaari, tuotantovolyymit ja komponenttien valinta ovat tärkeitä tekijöitä.
Sulautettujen sovellusten suunnittelussa on useita kasvua vauhdittavia trendejä. Liitettävyys on ilman muuta yksi, useimpiin laitteisin liitetään jonkinlainen radio. Toinen on se, että tehdään ”enemmän vähemmällä”.
Kun suunnitellaan uusi tuote, sen valmistamisen pitäisi maksaa vähemmän ja sen pitäisi kuluttaa vähemmän energiaa. Lisäksi tuotteet pitäisi suunnitella niin, että niiden valmistaminen on luotettavaa ja esimerkiksi komponentteja on saatavilla.
- Lisäksi ihmiset ovat tottuneet älypuhelimen tyyppisiin käyttöliittymiin, joten nyt myös teollisissa sovelluksissa halutaan värikkäitä graafisia käyttöliittymiä, Engdahl sanoi.
Moni uskoo avoimen lähdekoodin voimaan, mutta sekään ei aina tee autuaaksi. - Avoimella lähdekoodilla voidaan toteuttaa paljon kaikenlaista, mutta järjestelmän ylläpito voi osoittautua ongelmaksi. Esimerkiksi haavoittuvuuksien paikkaaminen voi olla haastavaa.
Tietoturva on myös ongelma. USA:n hallitus haluaa siirtyä C- ja C++-kielistä, joissa muistiongelmat ovat usein syynä tietomurtoihin. Sen sijaan halutaan siirtyä muistin käytössä turvallisiin kieliin kuten Rust.
Tämä on tietysti iso haaste, sillä C ja C++ hallitsevat sulautettua ohjelmointia niin dominoivasti. Niiden yhteenlaskettu markkinaosuus on yli 90 prosenttia (C noin 70%, C++ noin 23%). Pythonin osuus on viitisen prosenttia ja Assemlyn pari prosenttia. Sitä käytetään lähinnä käynnistyslataimissa ja hyvin pienen resurssin mikro-ohjaimissa.
Tomi Engdahlin esitys löytyy ECF:n Youtube-kanavalta ja esitysdiat täältä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
