Suomessakin kehitetään uusia potilastietojärjestelmiä. Niissä haasteita asettaa järjestelmien yhteensopivuus ja potilastietojen saatavuus, mutta maailmalla suurin haaste on se, että potilastietojärjestelmät näyttävät olevan helppo kohde hakkereille. Valtaosa iskuista kohdistuu sairaaloihin.
Websense Security Labsin mukaan hakkeri-iskut erilaisia potilastietojärjestelmiä vastaan ovat viimeisen 10 kuukauden aikana lisääntyneet peräti 600 prosenttia.
Hyvä esimerkki on amerikkalaisen Community Helath Systemsin taannoinen tapaus, jossa kiinalaishakkerit varastivat 4,3 miljoonan potilaan henkilökohtaiset tiedot.
Potilastietojärjestelmissä oleva tieto on hakkereiden kannalta arvokasta, koska potilastieto linkittyy vakuutustietoihin ja pankkiyhteystietoihin. Tämä on dataa, josta moni on valmis maksamaan.
Hieman ironiseksi asian tekee se, että potilastietoja on ollut vaikea jollei mahdotonta siirtää viranomaisten tai lääkärien kesken, mutta hakkereille data on usein helppoa riistaa.
Suomessa tärkein käynnissä oleva muutos on se, että kaikki sairaalat siirtyvät vaiheittain Kelan toteuttaman Omakanta-palvelun käyttäjiksi. Palvelusta jokainen yli 18-vuotias kansalainen voi nähdä omat potilastietonsa.
Yksi tärkeimmistä Omakanta-palveluista on helppo mahdollisuus antaa suostumus potilastietojen luovuttamiseen tai toisaalta rajata omien tietojen luovuttamista. Asiakirjojen arkistointia palveluun kansalainen ei voi estää, joten jatkossa kaikki suomalaisten terveystiedot löytyvät keskitetysti samasta paikasta, josta on myös linkki avoimeen internetiin.
Omakantaan kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Todennäköisimmin ongelmia tulee syntymään silloin, kun ihmiset katsovat tietojaan julkisilta koneilta. Mikäli käyttäjä ei osaa kirjautua ulos ja tyhjentää koneen muistia, jää istunto auki ja seuraavan käyttäjän ulottuville.
BLDC-moottorien yleistyessä autoteollisuus etsii skaalautuvia ratkaisuja niiden hiljaiseen ja tehokkaaseen ohjaukseen. Toshiban SmartMCD-ohjainperhe kattaa nyt tehoalueet muutamista wateista kilowattiin.
<
