Samsungin kerrottiin jo viime vuonna tehneen merkittävän siirron akkuteknologiassa ostamalla yhdysvaltalaisen Group14 Technologies -yhtiön. Kauppaa ei ole virallisesti vahvistettu, mutta se on herättänyt spekulaatiot siitä, että Samsung valmistautuu siirtymään piihiilipohjaisiin akkuihin mobiililaitteissaan. Samsung on myös itse vahvistanut, että teknologia on kehityksessä, mutta ei vielä valmis käyttöön.
Ajatus ei ole uusi. Piihiilianodit lupaavat selvästi suurempaa energiatiheyttä ja nopeampaa latausta kuin perinteinen grafiitti. Silti Samsung ei ole ottanut teknologiaa käyttöön lippulaivapuhelimissaan, vaikka osa kilpailijoista on jo liikkunut tähän suuntaan. Yhtiön mukaan piihiiliakut eivät toistaiseksi läpäise sen tiukkoja sisäisiä testejä, eikä niillä saavuteta vielä riittävän selkeää parannusta käyttäjäkokemukseen.
Taustalla vaikuttaa todennäköisesti edelleen vuoden 2016 Samsung Galaxy Note 7 -mallin akkuongelma. Samsung Galaxy Note 7 jouduttiin vetämään markkinoilta ylikuumenemisriskin vuoksi, ja tapaus pakotti yhtiön kiristämään akkujen turvallisuusvaatimuksia merkittävästi. Sen jälkeen yhtiö on edennyt uusien akkuteknologioiden kanssa poikkeuksellisen varovaisesti.
Yhtiön mukaan uudet akkumateriaalit eivät vielä täytä sen vaatimuksia erityisesti turvallisuuden ja pitkäaikaiskestävyyden osalta. Piipohjaisiin anodeihin liittyy edelleen haasteita, kuten materiaalin laajeneminen lataussyklien aikana ja siitä seuraava rakenteellinen rasitus. Nämä ovat juuri niitä riskitekijöitä, jotka Note 7 -tapauksessa osoittautuivat kriittisiksi.
Varovaisuus näkyy myös lataustehossa. Samsung on pitkään pitänyt kiinni maltillisista latausnopeuksista, tyypillisesti 25–45 watin tasolla, vaikka Android-markkinassa on siirrytty jo selvästi korkeampiin lukemiin. Esimerkiksi Xiaomi ja OPPO tarjoavat lippulaivamalleissaan jopa yli sadan watin lataustehoja.
Galaxy S26 -sarja nosti Samsungin latausnopeutta, mutta kehitys on edelleen varovaista. Yhtiö näyttää priorisoivan akun elinkaaren ja turvallisuuden maksimaalisen latausnopeuden sijaan. Nopea lataus kasvattaa kennon lämpökuormaa ja kiihdyttää kemiallista kulumista, mikä voi lyhentää akun käyttöikää tai pahimmillaan lisätä turvallisuusriskejä.
Samsungin strategia poikkeaa näin selvästi monista kilpailijoista. Siinä missä osa valmistajista hakee kilpailuetua näyttävillä wattiluvuilla ja nopeilla speksiparannuksilla, Samsung optimoi kokonaisuutta pidemmällä aikavälillä.
Voidaan myös kysyä, onko aika ajamassa piihiiliakun ohitse. Nykyisillä noin 5000 milliampeeritunnin akuilla ja lähes 50 watin latausteholla Samsung Electronics pystyy tarjoamaan käyttökokemuksen, joka riittää valtaosalle käyttäjistä ilman uuden kemian tuomia riskejä. Täysi lataus onnistuu alle tunnissa, ja akunkesto kattaa tyypillisesti koko päivän.
Tämä heikentää painetta siirtyä nopeasti piihiilipohjaisiin ratkaisuihin, vaikka ne tarjoavatkin selviä etuja energiatiheydessä ja latausnopeudessa. Uuden teknologian hyödyt eivät vielä ole niin ratkaisevia, että ne ylittäisivät siihen liittyvät riskit – erityisesti kun muistissa on yhä Samsung Galaxy Note 7 -tapauksen kaltaiset seuraukset.
Piihiiliakkujen etu on silti selvä. Energiatiheys voi kasvaa realistisesti 30–50 prosenttia, mikä mahdollistaa joko suuremman kapasiteetin samaan tilaan tai ohuemmat laitteet ilman kompromisseja käyttöajassa. Samalla teknologia kestää korkeampia C-rate-arvoja, mikä avaa tien aidosti minuuttien latauksiin nykyisten kymmenien minuuttien sijaan. Lisäksi suunnitteluvapaus kasvaa: kapasiteettia voidaan lisätä ilman laitteen koon kasvattamista, mikä on erityisen tärkeää puettavissa laitteissa ja ohuissa huippupuhelimissa.
Pidemmällä aikavälillä tilanne voi kuitenkin kääntyä. Kun piihiiliakkujen kestävyys ja turvallisuus paranevat, niiden tarjoama lisäkapasiteetti ja nopeampi lataus voivat muuttua kilpailutekijöiksi, joihin myös Samsungin on pakko vastata.
Kuva: Erään käyttäjän Youtubeen lataamalta Note 7 -videolta.
