Suomessa on liikennekäytössä vain noin tuhat ladattavaa hybridiautoa ja täyssähköautojakin vain muutama sata vähemmän, joten sähköautojen lataaminen herättää monenlaisia kysymyksiä varsinkin taloyhtiöissä. Yksi sitkeästi elävä myytti on, että sähköauton lataaminen edellyttäisi jotain hienoa ja kallista laturia.
Absurdein vastaan tullut väite on, että vakuutus ei muka korvaisi, jos sähköauto palaa lämmitystolpasta ladattaessa. Ei pidä paikkaansa. Todellisuudessa sähköauton voi ladata ihan tavallisesta lämmityspistorasiasta, eikä tälle ole sähköteknistä saati juridista estettä – kunhan latauksen maksaminen organisoidaan jotenkin.
Lakia joka kieltäisi lataamisen lämmitystolpasta ei ole, eikä sähköturvallisuuslakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä voi oikein mitenkään tulkita näin. Sähköautojen latauspisteille on standardeissa omat vaatimukset, mutta nämä koskevat pisteitä jotka ovat varta vasten suunniteltu sähköautojen lataukseen ja joita markkinoidaan sellaisina.
Sähköautojen lataaminen lämmitystolpasta on paitsi sallittua, myös ihan yleinen käytäntö. Käytäntö on myös sähköturvallisuusviranomaisen eli Tukesin tiedossa, ja jos siinä olisi jotain hämärää, Tukes olisi puuttunut siihen. Sama koskee vakuutusyhtiöitä.
Ajastin riesana
Varsinkin Etelä-Suomessa lämmitystolpissa oleva kahden tunnin ajastin on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Ladattavan hybridiauton kanssa ajastin ei yleensä aiheuta ongelmia. Akuston koko on yleensä alle kymmenen kilowattituntia, ja esimerkiksi työmatkan jäljiltä puolillaan olevat akut latautuvat lähes täyteen parin tunnin aikana. Jos auton laittaa laturiin heti työmatkan jälkeen, ja illalla roskia viedessä kääntää kellon taas lataamaan, saa aamuksi täydet akut.
Jos ajastimesta haluaa eroon, kannattaa tilata sähköasentaja vaihtamaan kellopistorasian tilalle tavallinen pistorasia. Suositeltava pistorasiatyyppi on niin sanottu heavy duty -sukopistorasia, joka on suunniteltu kestämään useamman tunnin kuormitusta – samanlainen joita näkee julkisissa latauspisteissä.
Mikäli omistaa täyssähköauton, jonka lataaminen kestää tyypillisesti yli kymmenen tuntia, on pistorasian vaihtaminen enemmän kuin järkevää.
Lämmitystolpan soveltuvuus syytä tarkistaa
Toinen rajoittava tekijä voi olla kiinteistön sähköverkon mitoitus. Uudehkoissa, 1990-luvulla tai myöhemmin rakennetuissa taloyhtiöissä ongelmia ei yleensä ole.
Tavallista lohkolämmitinpistorasiaa ei ole suunniteltu kestämään kuormitusta tuntikaupalla, vaan ainoastaan sen pari tuntia, ja senkin talvisin. Käytännössä lataaminen kuitenkin onnistuu yleensä turvallisesti. Suomessa myytävien sähköautojen mukana tuleva latausjohto rajoittaa latausvirran yleensä 10 ampeeriin (ja tehon 2300 wattiin), joka on itse asiassa vähemmän kuin mitä moottorinlämmitin (500 W) ja sisätilalämmitin (yleensä 2100 W) ottavat yhdessä.
Nyrkkisääntönä voidaankin sanoa, että mikäli taloyhtiössä ei ole kielletty sisätilalämmittimien käyttöä, sähköverkko kestää komeasti myös sähköauton lataamisen.
Sähköalan standardointijärjestö Sesko on laatinut sähköalan standardeihin perustuvan selkokielisen ohjeen sähköautojen lataamiselle. Siellä todetaan, että ”Sähköajoneuvojen lataamiseen on käytettävä niiden lataamiseen suunniteltuja tai muutoin latauskäyttöön sopiviksi todettuja latauspisteitä.”
Tämän muutoin latauskäyttöön sopivaksi toteamisen voi tehdä yksinkertaisimmillaan kokeilemalla parin tunnin lataamisen jälkeen, onko pistotulppa kuuma (siis kuuma, ei lämmin). Jos pistotulppa koskettimineen on kuuma, kannattaa kokeilla auton valikosta pienempää latausvirtaa (esimerkiksi 6 ampeeria) tai vaihtaa suosiolla pistorasia. Kuuma pistotulppa on aina merkki tulipaloriskistä.
Osassa latauskaapeleita on pistotulpassa lämpötila-anturi, ja latausvirta pienenee automaattisesti jos tulppa kuumenee.
Vesa Linja-aho
Kirjoittaja on Metropolia-ammattikorkeakoulun lehtori ja tietokirjailija, joka lataa sähköautoaan taloyhtiön lämmitystolpasta.
Nokia AVA (Analytics and Virtual Assistant) on Nokian kehittämä tekoälyalusta. Se on suunniteltu auttamaan palveluntarjoajia hallitsemaan ja optimoimaan verkkoaan sekä tarjoamaan parempaa asiakaspalvelua ja tukea. Nyt uusittu AVA leikkaa tukiasemien virrankulutusta.
Linux-jakelujen tarkkaa määrää on vaikea antaa, sillä uusia luodaan ja olemassa olevia muokataan koko ajan. On kuitenkin arvioitu, että tällä hetkellä saatavilla on yli 600 erilaista Linux-jakelua. Näitä ovat suositut jakelut, kuten Ubuntu, Debian, Fedora, CentOS ja Arch Linux, sekä vähemmän tunnetut jakelut, jotka on räätälöity tiettyihin tarkoituksiin, kuten tietoturvaan, koulutukseen, multimediatuotantoon ja pelaamiseen.
Kyberturvallisuusyhtiö Fortinetin FortiGuard Labs julkaisi äskettäin Global Threat Landscape -puolivuotisraporttinsa, jossa kartoitettiin vuoden 2022 jälkipuoliskolla yleisimmin esiintyneitä uhkia ja verkkorikollisten menettelytapoja. Raportti paljastaa verkkorikollisten kierrätysinnon lisääntyneen – vanhaa koodia vahvistetaan ja täydennetään aiempaa useammin
Intel on yrittänyt tunkeutua modeemien markkinoille niin 3G-, 4G- kuin 5G-aikakaudella. Nyt tarina saa vihdoin päätöksen, kun prosessorijätti myy 5G-modeemien liiketoimintansa Mediatekille. Jäljelle vain pieni 4G-modeemibisnes Fibocomin kanssa, joka on päättymässä vuonna 2025.
Edistyneet kuljettajaa avustavat järjestelmät (ADAS) ja autonominen ajo voivat onnistua, kun ajoneuvoa ympäröivä ympäristö tunnistetaan tehokkaasti autonomisen navigoinnin mahdollistaviin algoritmeihin. Tässä käytetään useita anturimenetelmiä, joiden tiedot yhdistetään yhteen täydentämään toisiaan ja tarjoamaan redundanssia. Näin jokainen tekniikka voi hyödyntää omia vahvuuksiaan ja tarjota paremman yhdistetyn ratkaisun.
