NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Nykyinen RAD750-prosessori on palvellut NASAn avaruuslennoilla jo noin 20 vuoden ajan, muun muassa Curiosity-mönkijässä. Uusissa tehtävissä se ei kuitenkaan enää riitä, sillä modernit avaruusalukset tarvitsevat huomattavasti enemmän paikallista laskentatehoa, autonomisia toimintoja ja tukea tekoälylle.
Microchipin PIC64-HPSC-perhe on suunniteltu vastaamaan sekä pitkien syväavaruuslentojen että kaupallisten matalan Maan kiertoradan (LEO) tehtävien vaatimuksiin. Säteilykarkaistu HPSC-RH-versio on tarkoitettu vaativiin autonomisiin tehtäviin, kuten kuuroverojen esteiden tunnistamiseen, kun taas säteilyä sietävä ja kustannustehokkaampi HPSC-RT palvelee LEO-satelliitteja.
Merkittävä uudistus on RISC-V-arkkitehtuuriin perustuvien 64-bittisten suoritinytimien käyttö. Kahdeksan SiFive X280 -ydintä tukevat virtualisointia ja reaaliaikaista toimintaa, ja vektorilaajennukset mahdollistavat tekoäly- ja koneoppimissovellukset jopa 2 TOPS -tasolla. Tämä tuo avaruussovelluksiin samoja teknologioita, joita hyödynnetään jo datakeskuksissa ja teollisuudessa.
Prosessori tukee myös aiemmin avaruuselektroniikassa harvinaisia nopeita liitäntöjä, kuten 10 gigabitin TSN-Ethernetiä, PCIe Gen3- ja CXL-väyliä sekä RDMA-pohjaisia tiedonsiirtoja. Lisäksi mukana on puolustustason tietoturva, joka kattaa myös post-kvanttikryptografian ja laitteistopohjaisen suojauksen.
Microchip rakentaa PIC64-HPSC-suorittimien ympärille laajaa ekosysteemiä, johon kuuluu mikro-ohjaimia, FPGA-piirejä, kehitysalustoja ja avaruuskelpoisia oheiskomponentteja. Tavoitteena on nopeuttaa avaruusjärjestelmien kehitystä ja hyödyntää samoja avoimia standardeja sekä ohjelmistoalustoja sekä perinteisessä että niin sanotussa New Space -toiminnassa.
Microchipin mukaan 64-bittiset sulautetut suorittimet eivät jää vain avaruuteen, vaan niiden rooli kasvaa myös maanpäällisissä tekoälyä hyödyntävissä reunalaskentasovelluksissa. Kehitys yhdistää yhä tiiviimmin avaruus- ja teollisuuselektroniikan teknologiapolut.
Lataa alkuperäinen artikkeli täältä.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
