Farnell Globalin presidentin Rebeca Obregonin mukaan elektroniikkateollisuuden seuraava kasvuvaihe rakentuu aktiivisemman tuotekehityksen, tekoälyn käyttöönoton ja aiempaa kestävämpien laitearkkitehtuurien varaan.
Elektroniikkamarkkinoita on vuoden 2025 loppupuolelle asti leimannut ennen kaikkea vakautuminen – ei nopea kasvu. Useilla alueilla asiakkaat ovat purkaneet ylijäämävarastojaan, tarkistaneet kysyntäennusteita ja yrittäneet rakentaa toimitusketjuistaan aiempaa kestävämpiä pitkän epävarmuusjakson jälkeen.
Elpyminen ei ole ollut tasaista eri maantieteellisillä alueilla tai toimialoilla. Vuoden jälkipuolisko on kuitenkin tuonut aiempaa selkeämpiä merkkejä siitä, että kysyntä palaa – tällä kertaa kestävämmällä tavalla.
Farnellin viimeisin tuloskehitys heijastaa tätä muutosta. Kasvu kaikilla alueilla kertoo, että asiakkaat alkavat jälleen investoida. Painopiste ei kuitenkaan ole nopeassa volyymikasvussa, vaan pitkän aikavälin kilpailukyvyssä.
Yksi keskeinen signaali on suunnittelutoiminnan vilkastuminen. Kun insinöörit palaavat innovointiin – prototyyppeihin, evaluointikitteihin ja uusiin arkkitehtuureihin – se kertoo luottamuksen palautumisesta. Kyse ei ole enää pelkästä varastojen täydennyksestä, vaan uusien tuotteiden kehittämisestä.
Tekoäly siirtyy kokeiluista tuotantoon
Vuonna 2026 markkinatilanteen odotetaan pysyvän dynaamisena. Varastotasot normalisoituvat, mutta samalla asiakkaat suunnittelevat hankintojaan aiempaa kurinalaisemmin.
Näkyvyys toimitusketjuun, joustavuus ja nopea markkinoilletulo ovat nousemassa ratkaiseviksi kilpailutekijöiksi. Komponenttien toimitusajat ovat vakautuneet, mutta niiden ei odoteta pysyvän muuttumattomina. Kysyntä voi kasvaa nopeasti tietyissä teknologioissa, erityisesti muisteissa ja tekoälyyn liittyvissä ratkaisuissa. Samalla tekoäly on siirtymässä kokeiluvaiheesta todelliseen käyttöönottoon.
Konkreettisia projekteja nähdään jo esimerkiksi teollisuusautomaatiossa, datainfrastruktuurissa, puolustuksessa ja energia-alalla. Näissä sovelluksissa suorituskyky, muistiratkaisut ja liitettävyys ovat keskeisessä roolissa.
Myös Avnetin tuore Insights Survey -kysely tukee tätä kehitystä. Tekoälyn käyttöönotto etenee proof-of-concept -vaiheen ohi. Insinöörit keskittyvät nyt käyttöönottoaikatauluihin, suorituskyvyn optimointiin ja ratkaisujen skaalautuvuuteen.
Tämä vaikuttaa suoraan komponenttien saatavuuteen ja hinnoitteluun. Samalla korostuu tarve tiiviille yhteistyölle suunnittelijoiden, valmistajien ja jakelijoiden välillä jo projektien alkuvaiheessa.
Suunnittelun kestävyys nousee tärkeäksi
Toinen selkeä trendi vuoteen 2026 siirryttäessä on suunnittelun robustisuuden korostuminen.
Viime vuosien kokemukset ovat paljastaneet yksittäisiin toimittajiin ja jäykkiin arkkitehtuureihin liittyvät riskit. Asiakkaat haluavat nyt ratkaisuja, joissa komponentteja voidaan tarvittaessa vaihtaa, joissa käytetään useita toimittajia ja joiden elinkaari on aiempaa pidempi.
Tämä kasvattaa kysyntää tekniselle tuelle, evaluointialustoille ja syvemmälle yhteistyölle suunnittelun eri vaiheissa – alueille, joihin Farnell panostaa aktiivisesti.
Kasvun ajurit vaihtelevat alueittain
Alueellisesti kasvun veturit eivät ole samat kaikkialla.
Teollisuusautomaatio, energia, puolustus ja lääketieteelliset sovellukset näyttävät edelleen vahvoilta. Autoteollisuus puolestaan kohtaa joillakin markkinoilla rakenteellisia haasteita.
Yhteinen nimittäjä eri alueilla on kuitenkin sama: asiakkaat tarvitsevat kumppaneita, jotka pystyvät yhdistämään globaalin mittakaavan paikalliseen asiantuntemukseen. Näin voidaan varmistaa sekä toimitusvarmuus että sovelluskohtainen tuki.
Seuraava kasvuvaihe rakentuu suunnittelusta
Farnellin tavoitteena on auttaa asiakkaita navigoimaan epävarmassa markkinassa luottavaisin mielin. Yhtiön Power of One -lähestymistapa yhdistää Avnetin globaalit resurssit Farnellin digitaaliseen alustaan ja paikalliseen läsnäoloon. Tavoitteena on tukea asiakkaita koko suunnittelu- ja hankintaprosessin ajan.
Obregonin mukaan elektroniikkateollisuuden seuraava kasvuvaihe rakentuu ennen kaikkea kolmesta tekijästä: innovaatioista, toimitusketjujen kestävyydestä ja nopeudesta.
Ja ennen kaikkea yhdestä asiasta – aktiivisemmasta suunnittelusta.
Rebeca Obregonin haastattelun voi lukea uudesta ETNdigi-lehdestä.
Litiumioniakkujen suorituskyky ja käyttöikä eivät riipu pelkästään itse kennosta, vaan ratkaisevassa roolissa on myös laturi. Väärä lataus voi heikentää kapasiteettia, lyhentää elinikää tai pahimmillaan vaarantaa turvallisuuden. Oikein valittu laturi ja latausstrategia taas varmistavat, että akku toimii luotettavasti vuodesta toiseen – ja jopa kymmeniä prosentteja pidempään.